"Vai nii, vai tyät snää hae."
"Nii händ, ei sunkkam batruunill olis antta mnuull jottan doind."
"No, olis kyll vaa, ei täsä kaupungis tyäst puutett ol. — Kuule, ossaks snää muuraustyät?"
"En, gyll o niin goohot, ett em mnää ols stää tyät koskan dehn."
"Se o vahing se. — Mutt ei sill väli ol; saas snää kummingi muuri hajalles, jos tarvita."
"Miks en sais."
"No niin, dleestis nys sitt mnuun gansan."
Ja sitt he läksivä, Iiro ja hänen dyämiähes. Menttin Guninkkangattu alas ja kom bäästi Linnalan gohdall, ni Iiro viä miähes toispuallk kattu, näyttä niit Linnalan gorsteenej ja sano: "Niingos nää, ni ova nuak korsteeni vähä jumalattoma huanoiks pääss, nii ett snää saa reppi ne alas."
"Ova ai näämäs peräte viheljäise. — Kyll mar mnää ne vaa äkki alas ota. — Mutt mitäst siit tyäst maksetam balkka."
"Markk tääll om bäeväs maksett ja talo ruak. Se o nykyne markkong."