Olsitt nähnk kuis sinns sotalaevan däkill ilmestys miäst. Toppihi lens signaal: "Pyssäkkän goht!" ja ko meijä styyr sanos: "Paineta ettippäim boja vaa", ni siäld sotalaevast ammutti jäll ja tällk kertta oikken dodem bääll. Meijä fokkmastom bramstong tul alas däkkihi, nii ett krapsatt vaa.
Ny vast nep poja ymmärsivä, ett täsä olikin dosi käsis. Mep prasasin goht seilip pakkihi ja styyr ja Iiro ja Vilkk, kon dämä lystin doime olivap pann, oliva vähäm bleikej poikki, ko he näkivä, ett sotalaevast pantti sluupp vesill.
— Mitä jumal siunakko nyt tehdä? huakkal styyr, mutt Iiro järk juaks vähä turkase liukast, niingo ainakkin, go hän ens ol pann jongun glummin doime ja sitt joudus paikkama stää. Hän gokos kaikk meijä alokse flagu yhte läjähän däkillk, komens joka miähe seisoma vesipyts kädes ja sitt hän viritt flagup palama ja käsk meijä muittem bittä vaari, ettei valu vallalles pääss.
— Jaa, mutt snuun gnupisas ongi järkki vähä enemän go mones muus, sanos styyrman, ko rupes ymmärtämä Iiro vehke.
— Stää sama ova muukki sanonn, vastas Iiro, hyppäs ko helkkar se flaguläjä ymbärs ja kähjäs stää ai joukko. Ja ennengo engelsmanni sluupp ol pualmatkall laevatte väli, nii ei meijä flaguistan oll jälill muut ko ruuppe. Ne Iiro kokos yhtem bakkloodaha ja nost sen gajuuttihi ja sitt skrubatti se paikk däkist, misä flagup poldetu oliva.
Sitt mes seisoskli muin miähin vaa ja nojasi ittiän reelinkki vasta. Panttim baraadtrapp ulos baabuurim bualellk, ko engelsmannit tliiva likemäks, ja styyr seisos valmin ottamas heit vasta.
— Mitä meriryävrej te oikke olett ja olettak tek kapteen! kysys meijä styyri se englandilaine meriupseer, ko heijäm bäälysmiähen ol.
— Suamest olla, eng mnää olk kapteen. Kapteen o gippi, vastas styyr.
— Vai nii, vai ryssi te olett, mitä te meinatt tollf flagulls sitt?
— Em me mittä ryssi ol. Suamlaissi me ole. Raumlaissi olla. — Ja mitä toho flaguhun dlee, niin vähä riätas oikke se o, mutt ei meill ol muut. Käve näättäk nii, ett meijä flagup palovak kaikk. Ol pudonn valungipin niitte joukkom — biipust taikk mist ol mahtannp pudot — Ja kon dep pakotitt meijä flagama, vaikk ei meillf flaguj oll lainkka, ni me hissasin duangi sitt paremam buuttes.