Tämä sanoi:
— Kuinka häijyä leikkiä laskitkaan äsken.
* * * * *
Karl ja Elsa seisoivat vielä rannalla.
Karl piteli Elsan oikeata kättä omiensa välissä ja katseli häntä silmiin. Ja Elsa hymyili sanoessaan:
— Sanohan, Karl, käykö meille niinkuin Olga täti ennusti?
Karl suuteli häntä ja hymyili. Se ei ollut tehnyt häneen mitään vaikutusta, tuo kaikkityyni. Hän tuskin muisti, mitä Olga Mertens oli sanonut. Hän oli koko ajan seisonut ajatellen: Eukko on sievä. Hän on varmaankin ollut kaunis nuorena.
Nyt hän ajatteli muuta. Hän seisoi katsellen yli kimeltävien vetten. Sumu haihtui ja Visingsö kohosi vedestä. Se näytti olevan aivan lähellä. Kuudanhopea välkkyi tammien lehvissä.
Ja hän ajatteli:
— Tämä on Vettern. Ja tuolla on Visingsö ja tuolla Omberg. Ja täällä ylt'ympäri on Ruotsi. Ruotsi.