— Ettekö astu sisään? kysyi Ellen.

Hän kiitti itsetunnolla ja astui teikkarimaisesti Ellenin jäljissä.

He istuivat pöydän ääreen, jolle Ellen asetti virvoituksia vieraan eteen.

— Ettekö itse ota lasillista? kysyi herra, nostaen lasia päivää vasten.

— En koskaan juo vieraitten kanssa! sanoi Ellen kuivasti.

— Te olette julma, neitoni! Minä toivon kuitenkin että se aika on tuleva, jolloin voimme juoda yhdessä kuin tuttavat!

— Siinä tapauksessa teidän tulisi menetellä aivan toisella tavalla kuin olette tehneet siitä, kuin te viimein olitte täällä!

— Mitä sillä tarkoitatte?

— Tarkoitan että tiedän kuka on levittänyt noita juttuja minusta kaupungissa!

— Ah, hyvä neiti, minä huomaan että on koetettu minua panetella teidän luona…!