»Ei tää aikkase miähe enä mittä ämmäjes pääll räkn, ku vaativa niitten kaffekin keittämä, ennenku he' taksvärkki lähtevä. Sillonku mä läksi, em mä muut kun kohensin Kaisun pääl fällyi vaa ja läksin pois.»
* * * * *
Trenkit tekivät tavalisest tikui tähä aikka, simmose nyrppsorme', kunne osane muut, saavei taikk ämpärei tehr. »Simmosten ku on peukal keskell kämment, ei kannat muut ruveta huavamankan kun tikui nyrästämä.» Taltrenki, ne' tekivä' saavei, ämpärei ja kiului ja paikkasiva mättärekki. Seiko näytt valkkja tikun kans ku he toit tekivä.
Nyy ruppe sitt jo tulema nii ett joul o neljän peevän pääs.
»Täytty ruveta' tikui kantaman pirti lauvoll», sanos isänt, »ei joulus ol enä ku nel peevä.»
»Jaa», meinas ämänt, »menkkäs te flika ny ottaman pari lihakontti tiinust ja viäkkä pirtiortte. Täytty viärä' palvauma, muuten tule joul enne aikkas. Nii, ja sitt ova ne' kuiva juustokki viäl siäll jyväsalvos. Tälläs ny Mari vesipata vähän kiiruman kautalt kraakku ja hyvä valkkja all, ett se ruppe kiahuma, ja sitt sä ota huisku ja punka ja muist ett sä pese ne juusto niin puhtaks, ette ne homelt haise', sitä vähemä maist.»
Ny ova lihakonti' pirtis ja tiku ova' kans. Isänt sano trenkeill:
»Muistaka ny vaa, ett tee leikka' sitä syrppy niin pal, ett se pyhätte yli piissa. Sitt täytty tuara lehtikerpoi lammaslatto.» Ämänt meina:
»Voi ku Manta viippy niin kauva siäll pihatos, tarttis ruveta jo taikena sotkema. Jasso, sä saikki, Mari, ne juusto jo pestyks, sä saakki ruveta' taikena sotkema. Juakses sä, Miinu, tuama siält kamarin kaapist sitä anistruutti. — Voi, sä oles se ainanen takerus, fenkkoli täsä o. — No tääpä se ol, mikses sä sitä koht tuanu.»
»Nii, mist mä se sitt tiäsi, ku siäl o niit truutei niinku Nalkkarin katei.»