»Kyll se ehtoll nährän, kuka porsas on, ku ruveta nahka hiarustama.»
Kustaava ja muu' piikat tuliva ny' sisäll ja he' saiva' kaffet ja korppu, oikke simmost pakarilt ostettu kanelkorppu ja sämpyli. Toi Hessu meinas taas:
»Kylläpä näkky, ett joul tule, ku Marikin pistä sämpyli poskisas.»
Sitt ämänt jo huamas ett peevä ruppe jo koittama; hä sanos:
»Ai ai flika, kuinas pirti lait o?»
Kustaava sanos sillo, ett »saun tule valmiks koht silläs.»
Mari saa ny määräykse, ett mennä makasiinist hakeman kuivi kauroi oortninki seuravaks aamu lamppaill.
Ny ruppe tulema yhreksä aik. Miähe ova' simmoses pikkuses humus, ette ne enä pal mittän tee, järmävä vaa. Isänt tule paithihasillas kamaristas, puhaltele pitki sauhui ja o jo vähä niinku juhlatuules. Sitt ämänt sano niit vanhemppi omi flikojas:
»Tuakka vinttkamarist laste vaatte alas ja omas kans.» Kaikkitten täytys jouluks saara ylles uure vaatte ja niin korja' sitt, ett ku ne ne ylles tälläsi, nii ne oliva' kun kirjava karja. Ämänt kääns sitt samallas pääs poikkatten pual ja sanos:
»Menkkä tee ny, poja, olklatto ja kropistakka siält oikken tuhti kahlo, oikke selkki olkki. Kyll tee' saa jokanenki mennä, ei Hessust ol yksin kumminka mittä.»