Mutta kun hän käännähti katsomaan samaan suuntaan kuin sika, huomasi hän päivän todella nousevan ja myönsi häpeällä sian hänet voittaneen.
Susi etsimässä ateriaansa.
Kerran käveli susi nälkäisenä metsässä ja tapasi sian porsaineen aholla. Ahaa, tuostahan minä saankin aterian, sanoi itsekseen ja tuli sikaperheen luo. Sanoi emäsialle:
— Kuulehan, minä syön poikasi!
— Elä veikkonen vielä syö, anna minun ne ensin kastaa. Ne ovat vielä kastamattomia.
— No kasta heidät sitten!
Sika kokosi porsaat ja vei ne joen rannalle, josta äkkiä syöksähti veteen ja ui joen toiselle rannalle, ja pelasti siten poikansa sekä itsensä.
Susi nolostui suuresti tuosta ja lähti alakuloisena uutta parempaa tilaisuutta etsimään.
Tuli hän kahden pässin luo, jotka riitelivät kovasti keskenään. No nuo riitapukarit minä syön, ajatteli susi ja sanoi pässeille:
— Kuulkaapas, minä syön teidät.