Tuli sitten karhu määräpaikalle ja pyysi heti hevosta. Mies ei antanut heti vastausta, vaan kuulosteli, kunnes rupesi metsän laidasta kuulumaan pahaa räminää ja kolinaa. Karhu säikähti tuota ja kysyi:
— Mikä se?
— Se on miesten sitoja ja karhujen tappaja ja taitaa se sinutkin tappaa.
— Voi veikkonen, mihinkäs minä? Sehän syö minut tuohon paikkaan.
— Käy tuohon kantturaksi reen vierelle!
Karhu ihastui tästä mainiosta ehdotuksesta ja kävi heti kantturamaiseen asentoon reen vierelle.
Nyt tuli kettu lähemmä halmetta ja kysyi kolealla äänellä mieheltä:
— Mikäs siinä sinulla reen vieressä on?
— Ka kanttura, niinkuin näet, vastasi mies.
— Vai kanttura! Mutta miksi et kantturaa kumoon kaada? Ennen mies aina moisen hyvän kantturan kumoon kaatoi. Kaada pois!