— Mutta etkö, hyvä mies, jättäisi sitä työtäsi, jos lupaisin sinulle säkillisen hopeita.
— No, se on eri asia. Mutta lupaus hyvä, anto parempi. Missä ovat hopeat?
— Täällä. Tule tänne pihaani, niin annan.
— Tuo tänne järven rannalle!
Toihan se peikko sen lupaamansa säkillisen hopeaa järven rannalle ja niin pääsi Matti osalliseksi peikon suurista rikkauksista.
Hatun hopeilla täyttäminen.
Toisen kerran joutui peikko antamaan Matille rahaa runsaamminkin. He olivat tehneet semmoisen kaupan, että peikon oli annettava Matille hatullinen hopeita.
Tämä hattu oli suippea huopahattu ja Matin oli määrä pitää sitä käsissä. Hän kuitenkin sanoi peikolle:
— Kuule, sinun rahasi ovat niin raskaat, etten minä jaksa mitenkään pitää hattua käsissäni kun se rupeaa täyttymään; eikö sentähden ole parempi että panen hatun tuon kannon päähän ja pidän sitä siinä kun sinä kaadat.
— Ykskaikki, pane vain!