Tämä myö sen taas hyvään sanaan.
Se sana on:
— Nosta käsi, vaan elä iske!
No, tämän kaupan kun mies tekee, niin ei hän uskallakaan enää kotiinsa mennä, vaan menee merenrantaan ja palkkautuu siellä laivamieheksi.
No, merellä kun muita maita kohti ajetaan, niin nousee kova myrsky, ylen julma ja äkäinen. Aivan jo yrittää laivan kaataa. Lausuu silloin eräs laivaväestä: — Yksi tässä täytyy mereen heittää, muuten ei myrsky alene! No, heitetään se loimenmyyjä-mies mereen. No, mies kun mereen joutuu, niin putoaa hän pohjaan ja siellä kauniisiin lasisiin linnoihin joutuu.
Täällä linnanisäntä ja linnanemäntä kovassa riidassa ovat.
Riita on siitä, että isäntä väittää raudan kultaa kalliimmaksi, mutta emäntä taas kullan rautaa kalliimmaksi.
— Ratkaise sinä mieskulta meidän riitamme, ratkaise veikkonen, muuten ei siitä tule loppua!
Näin rukoilevat he miestä.
No, mies muistaa sen ensimäisen hyvän sanan ja lausuu: