* * * * *
Huvipaikka oli tasainen niitty korkeiden koivujen ja rehevien leppien ympäröimä. Siellä istuskeli jo joukko nuorta väkeä ja tyttöjen koreat kansallispuvut muodostivat iloisen värileikin vihreätä maata vasten.
Pian pyöri piiri ja kaikui laulu hiljaisessa kesäyössä.
"Naapurin poika se pellollansa korjaili apiloita. Naapurin poika se pellollansa korjaili apiloita.
Silmäili, silmäili nättiä tyttöä
ja välill' oli vino aita.
Silmäili, silmäili nättiä tyttöä
ja välill' oli vino aita.
Vino aita oli välillä,
vaan lempi se leimahteli.
Vino aita oli välillä,
vaan lempi se leimahteli.
Niityllä, niityn mättähällä se poika ajatteli. Niityllä niityn mättähällä se poika ajatteli."
Parit vaihtuivat, mutta Samppa pyöritti Annia piirissä laulun loppuun.
"Kun sinä olet yksin ja minä olen yksin, niin eikö me mentäis' yhteen. Kun sinä olet yksin ja minä olen yksin, niin eikö me mentäis' yhteen.
Syksyllä, syksyllä korjattaisiin aittahan pienet lyhteet. Syksyllä, syksyllä korjattaisiin aittahan pienet lyhteet."