Mitähän hän tarkoitti norjalaisen kirjailijan kärsimyksillä?
— En ole vielä lukenut ainoatakaan teosta Hamsunilta, sanoa höläytin minä, vaikka tietysti olisi kuulunut asiaan salata tämä sivistymättömyys.
— Ymmärsittekö hyvin esitelmän? kysyin lisäksi.
— Ymmärsinpä tietenkin… olenhan lukenut norjaa.
— Minun täytyy tunnustaa että ymmärsin vain paikkapaikoin. Minua sattui nukuttamaan ja väsyttämään. En jaksanut oikein seurata… Tuntui terävältä mieheltä!
Hän oli menossa nimipäiville jonkun luo. Saatoin hänet Vladimirinkadulle. Erosin hänestä syvästi murheellisena ja palasin kotia onnettomana, hyljättynä. Koetin pukea surumieliset tunteeni runonmuotoon. Tuntui ihan siltä kuin hänen joskus pitäisi saada tietää, mitä tänäkin iltana hänen tähtensä kärsin…
11 p. toukok. helatorstai. Huvimatka Borgå-laivalla Helsingin ympäristöön. Se raitisti. Iltapäivällä kävelyssä Alppilan takalistossa. Vieraissa Unioninkad. v… Kieltävä vastaus. Surullista! En siis pääsekkään siihen meren saareen. Ei kukaan näy tarjoavan huonetta näin aikaiseen keväällä. Iltapäivällä italialaista blai-soittokuntaa kuulemassa. Ei sellainen siveellisesti ylennä.
I skutshno i grustno i njee kamu ruuku padatj! on Lermontov aivan oikein laulanut yksinäisestä mielestä.
12 p. toukok. — Käväsin Normaalilyseossa rehtorin kansliasta hakemassa lanketin tilintekoa varten. Nyt siis pääsemme erilleen tästä kuritushuoneesta, me auskultantit. Jään odottamaan auskultanttistipendiä. Jaan maalliset tavarani kolmeen osaan: yhden osan lähetän edeltäpäin kotipuoleeni, toisen pidän mukanani matkoja varten ja kolmannen jätän tänne pääkaupunkiin, vaikka en tiedä, tuleeko tänne enää tuloakaan.
Ei mitään tienviittaa ole minulle tulevaisuudessa! Sydämmelläni on paino. Mihin joutunenkin tulevana syksynä? Johonkin pikkukaupunkiinko "sijaiseksi"? — kauheaa!…