On päivyt turha, ellen saa Sua lasnain tuudittaa, Työ rauhaton ja katkeraa Sua vailla vaeltaa.
Jos hiukses hienot hulmahtais Mun vasten poskeain, Ja pääsi pieni uinahtais Ees hetken helmassain:
Niin sua, oi kuinka hiljakseen Tää käsi koskettais! Ja huulet mulla rukoukseen Luo Luojan sopertais…
Hyljätty hauta.
Kun ma täältä kuolen pois, Ei mua kukaan itke, Eikä rikkaruohoja Mun haudaltani kitke.
Rikkaruohot rehoittaa, Ristinikin peittää, Kukkakurjan tuuletar Vain salaa sinne heittää.
Näinpä hauta hyljätyn Unhossaan saa olla, Kulkukoirat toisinaan Sen ulvoo nurmikolla.
Tikan sauna.
Kuljin tietä tiepottelin — Kuulin tikan takovan: Mitä sinä, tikka rukka Siinä nyt noin askaroit? — Puita tässä pilkon vaan! Mitä sinä niillä puilla? — Saunoani lämmitän! Missä sulla sitten sauna? — Tuolla notkon pohjalla! Onko hyväkin se kyly? — Kyly kaunis, kultainen! Kuka sulle löylyn lyöpi? — Sirkka neito simasuu! Sekö pääskin peseleepi? — Sepä se, no kukas muu Kukas siroo suortuvasi? — Palokärki parku-ämmä, Hornan musta ruotimuori, Sadesäiden rääkylintu, Pilven airut punapilkka.
Kullan ometta.