Jos se saisi hoidon muun Ja pääsis taimitarhaan, Sekin kukka kukoistais, Ei kuihtuis liian varhaan.
Kunpa rantaa asteleis Se hellä nuorukainen, Ehkä koidon korjoais Ja ottais angervaisen…
Yksin olen heitetty Kuin louhirannan kukka, Vierellä sen vihertää Vain pajupensas rukka.
Miettivä.
Minä mietin ja mietin ja huokailen Ja selville koskaan pääse ma en.
Minä mietin kohtalon kovuutta Ja huokailen eloni turhuutta.
Mikä se otti mun onneni? Ja mikä se estävi elämäni?
Itse ma hukkasin onneni tien — Itsekkö kuiten ma syyllinen lien?
Minä mietin ja haudon ja huokailen Ja selville koskaan pääse ma en.
Kun lunta sataa.