Totta se on että muitakin lemmin ennenkuin sinut ma tunsinkaan, mutta mun sieluni vielä on puhdas, muita en pettänyt — itseni vaan.

En minä enää laulele heille, heidän ei kuiskeensa korviini soi, Sinut kun näin, niin sinua vain lemmin, enkä ma muita nyt lempiä voi.

Oi vaadinko vallatonta: kun vaadin sun hellyyttäs, Sun kiharaisi hienoa kultaa tai kirkkaita silmiäs?

Oi vaadinko vallatonta:
kun vaadin mun vapauttain,
Ja tahtoisin terveeksi tulla
sinun suloutes kautta vain?

Oi vaadinko vallatonta: kun vaadin Sun onneas vaan, Kun henkemme sointuvat yhteen ja nuoruus on parhaillaan?

Se rakkaus, jolla sa lemmit nyt sitä toista, jota et saa, Oi eikö se lie ihan luonnoton sydän-tunteille tämän maan?

Sinä tehnyt siitä oot itselles
sen suurimman jumalas,
Joka ilman verta ja ruumista
ain seuraa sun askelias.