— Kuinkas veljellä nyt on niin kiire? kysyi lihava nimismies, virkeästi ja veitikkamaisesti katsoa killistäen hyllyvien poskiensa sisästä.
— Jessusmaria, jos tietäisit! Minulla on tänäkin päivänä laukannut asiamiehiä kuin harmaita kissoja. Aamulla varhain, kun vielä viruin vuoteessa — i allsköns ro — tulla tormaa yksi perhanan sosialisti ajamaan ylös vuoteesta.
Nimismies nauroi sydämellisesti ja sanoi ainoastaan:
— No?
— Minun oli tietysti pakko ottaa vastaan.
— Ja resultaatti? kysyi nimismies.
— Resultaatti tietysti se, että hän — kuten odottaa sopii rämsänrantalaiselta sosialistilta — häpäisi Metsähallitusta.
— Sinulla olisi sietänyt olla kaksi laillista todistajaa! huomautti nimismies Pykälä puolittain leikillä.
— Hiidestäkö heitä sieppaa varhain aamulla!
— Mitä hän oikeastaan tahtoi?