Simana partaniekka kylystä takaisin tultuaan pisti vielä oman saijupannunsa tulelle ja keittää höyräytti itselleen teetä, jonka ruohoja hänellä oli kaikkisisältävässä laukussaan. Vieläpä hän tarjosi kupposen mökin väellekin.
Ihan juhlatunnelmissa mökissä olijat vihdoin laskeutuivat makuulle ja kohta kuului kahden miehen vuoronperäinen, eriäänilajinen kuorsaus pimeässä, kuumanlämpöisessä pirtissä.
Erämaa seisoi ympärillä tähtien välkkeessä, ja ainoastaan pakkanen rasahteli huurteisissa puissa.
Eikä kukaan näistä erämaan eläjistä ollut muistanut lukea Betlehemin piltistä, jonka juhlaa paraikaa vietettiin humisevassa maailmassa ympäri maapallon…
Mutta kuusijalkaiset ne sinä yönä kiersivät kammoksuen uutta, outoa kirjaa mökin pöydällä, pitäen ilmiön johdosta kiihkeätä neuvottelua pöydän toisessa päässä.
11
Heti joulunpyhien jälkeen hankkiusi Topi lähteäkseen kirkonkylään lintujansa jauhoihin vaihtamaan saadakseen samalla matkalla tilaisuuden käväistä kansalaiskokouksessa uudenvuoden pyhänä, mutta eukkonsa Riika tekaisi tällä kertaa tenän ja sanan virkkoi:
— Koska tässä nyt akkaväelläkin kuulostaa olevan äänivallan oikeus, niin se on sillä tavalla, jotta minä sinne mään, mutta sinä saat jäähä kotimieheksi!
Kyllähän Topias Topianpojalla silmät suuriksi revähtivät, mutta kun asiaa aprikoi, niin tyytyi esivaltansa päähänpistoon, itsekseen näin arvellen: "Hyvä onkin jotta akkai siellä pistäypi konstit kopeloimassa, niin sittenpä tuo minullekin pohjaa myöten selkenee."
Ja vielä hän lisäksi ajatteli: "Sen on tuon Riikan järjenjuoksu yhtä kirkas kuin minunkin, vaan kun harvoin kylille pääsee, niin näivettyy se viisaankin aivo."