— Kuule, minulla olisi sinulle vähän asiaa. Viitsitkö vaivautua hiukan syrjään.
— Ei minulla ole salaisuuksia vaimoltani, — sanoi Reino Frommerus, mutta suostui kuitenkin astumaan jonkun askelen sivullepäin ajoneuvoista. — Noh?
— Sinuthan valittiin kesäkuulla opettajaksi Moukkalan suomalaiseen yhteiskouluun? virkkoi silkkihattuinen toveri, jonka leuka oli huolellisesti ajeltu ja viikset taitehikkaasti kiverretyt.
— Kas kun tiedät! ihastui Frommerus.
— Minä olen virkamies kouluylihallituksessa, — ilmoitti toveri arvokkaasti.
— Ohoo, taidat olla minun esimiehiäni?
— En varsin — sehän on yksityiskoulu.
— Niin, niin, mitäs sinä sitten nyt oikein aijoit sanoa?
— Sitä vain että ole hiukan varuillasi, kun nyt matkustat sinne ylös! ilmaisi virkamiestoveri.
— Miksi niin? kysyi Reino Frommerus uteliaasti.