— Katsos, — selitti Valtteri Vakava suosiollisesti, — heti kun uutinen sinun naimajutustasi oli julaistu sanomalehdissä, saapui meille Moukkalasta sähkösanoma: "Saapiko semmoinen mies tulla koulunopettajaksi, joka on siviliavioliitossa?"
— Hiidessä! huudahti ulkomailta palaava. — Sehän oli selvää suomenkieltä! Noh, mihin toimenpiteisiin ylihallituksenne ryhtyi?
— Tietysti me nauroimme sille, — ilmoitti Valtteri Vakava omituisesti hymyillen ja pälyillen kuperilla silmillään.
— Miksi te nauroitte?
— Siksi ettei se kuulunut virallisesti meille.
— Siihen ei vastattu, vai —?
— Jaa, kyllä siihen vastattiin. Minä sain toimekseni laatia sopivan vastauksen…
— Vai sinä. No, tiettävästi lennätit lemmosti löylyä hyvän asian puolesta?
— Katsos, hyvä veli, minun ei sovi tässä asemassa ilmaista yksityisiä mielipiteitäni. Minä tietysti vastasin virallisesti…
— Ann' kuulua! kiirehti toinen.