Moukkalassa, elokuun 16 p. 19..
Elias Rynttänen, kappalainen.
Lunastus 50 penniä.
Kaupungin seurakunnan sielunhoitajana olen velvollinen ilmoittamaan että mikäli minä asianomaisia kihlakumppaleita tunnen, heidän maineensa on virallisesti epäilyttävää laatua, koskapa heidän yhdyselämänsä on katsottava sotivaksi meidän siveellistä mailmanjärjestystämme vastaan. En kuitenkaan tahdo muuttaa entisessä muuttokirjassa — ihmeellistä kyllä — esiintynyttä hyvä sanaa.
(Yksityinen muistutus asianom. virastolle).
Muuttokirjassa ei näkynyt sanaakaan ulkomailla tapahtuneesta vihkimisestä siviliavioliittoon, ei sanaakaan lapsesta. Lankettiin valmiiksipainettu vaimo sana oli pyyhkäisty pois, kuten näytti, vihaisella kynänvedolla, niinikään painetut sanat avioliittoon vihityt olivat katkaistu ja sijaan piirretty "vihittäväksi esteettömät."
Tätä virkapaperia seurasi kohtelias yksityiskirje.
'Maisteri hyvä!
Arvaan että saamanne muuttokirjan muoto Teitä ei miellytä. Sille kumminkaan en minä muuta voi virallisesti. Mitä persoonallisen vakaumukseni mukaan avioliitosta ajattelen, on eri asia. Se on ohjelmakysymys, johon on päästävä, vaan perustuslaillisena pysyttelen lain pohjalla, kunnes sen saamme muuttumaan aatetta vastaavaksi. Omavaltainen poikkeaminen siitä on juuri sitä, jota olemme vastustaneet. Että lapsenne ei ole muuttokirjassa — huolimatta siitä että ilmoititte minulle sen syntymän ja nimen — aiheutuu siitä lain määräyksestä, joka käskee ja velvottaa minun pitämään kirjaa ainoastaan Pyhän Kasteen kautta ev. luteerilaiseen kirkkoon tulleista jäsenistä. En sille siis mitään voi. Pitäkää lapsen syntyminen omassa muistissanne, kunnes siviliregisterijärjestelmä on maahan saatu!
Kunnioittaen: