Ja sieltähän se emäntä rääsy tuli tyhjää piippua imien, silmät pälyen:
— Kah, paluussako jo on Jooseppi. Jääthän yöksi, niin keitän kahvit…
— En minä jää. Nyt on kiire kotiin!
Jooseppi hämmästytti Amantaa kaivamalla housuntaskustaan pienoisen pullon:
— Siinä sinulle lamppuöljyä!
Amanta ei tietänyt mitä ajatella. Tuo Ryysyrannan Jooseppi oli merkillinen miehen murrikka: hyvyyttäänkö lienee öljyn tuonut vai piruuttaan?
Amanta koppasi intohimoisesti miehensä Kustin kourista tupakkatokan ja tottuneesti täytti äkkivääränsä »mustalla karhulla».
— Taisit saada jauhosäkin?
— Sain!
— Saitko muuta mitä?