Pupu-Jussi se metsässä
nukkuu kuusen alla.
Mökkikin oma on Juss…
Mitähän se liinatukka Liisa-Valappu ja Einari Jaakoppi nyt sanoo, kun pappa repustaan kaivaa karamellia?… »Hyvä setä lähetti! Hyvä setä lähetti!»
Jooseppi livutteli hyvää vauhtia alas möykkelikköä Kullanperän rotkoa, niin että pitkän jutkon päässä hyppelehtivä veturi toisinaan kapsahti puuhun, joka karisti kaiken lumensa miehen niskaan. Tuossa jo kiilui Karihtaniemen akkunavalo salmen takana: »Ne on kateellista väkeä nuo niemeläiset — niitä täytyy varoa, vaan tekisi mieli taas vähän kiusata, kun näin hyvin luonnisti», tunnelmoi Jooseppi.
Hän heitti kelkkansa ja suksensa saunan edustalle, ja kaivettuaan repusta pienen mytyn, käveli pirtille.
— Heh, tuossa on tilaukset — kaksi kymppiä omistani panin, selitti
Jooseppi reilusti ja istahti penkille hiestä höyryten.
— Kyllä minä nousuviikolla maksan, änkytti Kusti ja lisäsi kaivellen pakettia: — Pannaanhan täältä mustaa karhua.
— En minä huoli, torjui Jooseppi kopeasti, kaivellen poveaan; vaan pannaanhan täältä oikeata Pietarsaaren rullaa. Heh, ukko — hiivatissako se on Amanta, kun ei näy pirtissä?
— Mihin lie pistäynyt… navettaan, kai se meni…
Miten lienee Jooseppia niin hätkäyttänyt aavistus, hän tirkisti ulos hajanaisesta lasiruudusta — samalla kuului Vekku, joka oli jäänyt vahtimaan kelkkaa, kovasti urisevan. Jooseppi jokelsi:
— Saunalla taitaa Amanta Olla…