— Ei ole! Miehellä on aina kuin palava tuli pöksyissä, kertoo
Koskeliini.
— Tai niinkuin sontiainen hännässä! parantaa Jooseppi nauraen.
— Juuri niin!
— Vaan nyt on minusta ruokaryypyn hetki, esittää Kenkkunen.
— Kiproiskis! vastaa Koskeliini.
— Out sinä meleko mukava valtesmanni! tunnustaa Jooseppi hihallaan suutaan pyyhkäisten.
— Tavallinen tasavallan kansalainen! räpyttää silmiään Carolus Koskelin kultakehyksisten rilliensä takaa.
— Vaan sanoppa vallesmanni — kun tässä näin satuttiin nenäkkäin tietävämmän kanssa — että mikä se oikein on tämä tasavalta? Konsta veli kun aina hankaa riitaa ja loruilee jotta ei se sen kummempi ole kuin kuningaskuntakaan.
— No miten sinä Jooseppi sen puolestasi olet käsittänyt? kysyi vallesmanni.
— Minä meinaan että tasavallassa on valta pantava tasan kaikkien kansalaisten kesken.