Kili-pili kili-pili kirr-pirr!
Kili-pili kili-pili kirr-pirrr! helisivät molemmat tiuvut niin kirmaisevasti että Paitaressu yhtäkkiä heräsi ja kuunteli ihmeissään ja vähän peloissaankin että kuka nyt ajaa porolla ihan hänen sänkynsä päälle.
Vaan siinä seisoi isä ja äiti hänen vuoteensa vieressä ja nauroivat makeasti ja sanoivat:
— Tiukukoipi! Tiukukoipi!
Tyttö rukkaa itseäänkin nauratti, vaan samalla hän taas nukahti.
Taas hän rupesi potkimaan ja molemmat tiuvut kilisivät korvissa.
Nytpä Paitaressu tosiaankin luuli ajavansa porolla. "Hei! Hei! antaa mennä vaan! Hei isä, hei äiti, katsokaapas: näin se Tyttö päästelee porolla eikä pelkää! Hip hei!"
Tiuvut helisivät aivan korvia särkevästi, mutta tyttö vain potki potkimistaan.
— Ota pois tiuvut! pyysi äiti, mutta isäpä päinvastoin meni ja sitoi lisää tiukuja Paitaressun jalkanuorain päihin ja silloin rupesi makuuhuoneessa kuulumaan niin hirveä kilinä ja räminä että tytön oli pakko herätä, jos hän vähänkään jalkojaan liikutti.
Paitaressu kun huomasi että tiuvut rupesivat soimaan, jos hiukankaan liikahutti koipiaan, koetti nyt olla potkimatta.