(1922.)
MINKÄTÄHDEN KORPISELÄN IIVANA KÄSKETTIIN POIS PÖYDÄN TAKAA
Korpiselän kunnan Iivanat ja muut herrat valtuutetut kokoutuivat Korpiselän kunnallisessa elämässä tärkeään tilaisuuteen, kunnanvaltuuston ensimmäiseen kokoukseen, jossa piti taas järjesteltämän kunnallista huushollia ensi vuodeksi, ja jossa oli valittava ensiksikin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pöytäkirjuri.
Ja kun ukot olivat asettuneet paikoilleen, niin astui pöydän taakse viimevuotinen puheenjohtaja, katsahtaen läsnäolevaan Korpiselän kansan pienoiskuvaan surunvoittoisella silmäyksellä, ja sanoi sitten, ettei hän halua enää tulla koroitetuksi siihen kunniaan, missä hän Korpiselän kunnanvaltuuston puheenjohtajana on ollut, niin että kiitos nyt sitten vain luottamuksesta ja hauskasta seurasta.
Valtuusmiehet kumarsivat vähän ja murahtivat, että kiitos vuan itellesj, ja sitten tuli kysymys, että kukas nyt koroitetaan Korpiselän valtaistuimelle.
Melkein kaikki puhujat kannattivat O. Huovista kykenevimpänä miehenä puheenjohtajaksi. Maalaisliittolaiset myöskin. Eräs sosialisti vain yhden toverinsa kannattamana pyysi arvoisien läsnäolijoiden suosiolliseen huomioon soveliaana puheenjohtajakandidaattina sulkea erään läsnäolevan Iivanan.
Mutta kun äänestys oli toimitettu, havaittiin Huovisen saaneen vain 6 ääntä, kun Iivana sai 7, joten Iivana tuli valituksi maalaisliittolaisten ja sosialistien kaikessa hiljaisuudessa tekemän salaisen lehmäkaupan avulla.
Mutta mikä oli tullut se oli tullut, ja entinen puheenjohtaja kiitti vielä kerran Korpiselän ukkoja kaikesta suopeudesta ja siirtyi pois pöydän takaa, ojentaen Iivanalle Korpiselän kunnanvaltuuston puheenjohtajan ulkonaisen arvomerkin. Aapisen nimittäin, jonka eräs tuntematon, mutta jalomielinen lahjoittaja oli viime talvena lahjoittanut puheenjohtajalle, arvokkaana ja hyödyllisenä perintönä luovutettavaksi puheenjohtajalta puheenjohtajalle Korpiselän kunnanvaltuustossa.
Uusi puheenjohtaja otti tyytyväisyydestä loistaen aapisen haltuunsa ja astui sitten pöydän taakse puhetta johtamaan.
Sitten istui puheenjohtaja Iivana ääneti pöydän takana ja katseli aapinen kourassa lempeästi johdettaviaan, ja Korpiselän ukot tuijottivat häneen takaisin uskollisesti ja rauhallisesti, kunnes eräs valtuutetuista, joka kai alkoi arvella, että puheenjohtaja ja muu valtuusto tuntevat jo tarpeeksi toisensa, keskeytti tämän hiljaisen hartauden ja esitti, että eiköhän nyt voitaisi ruveta varapuheenjohtajaa valitsemaan.