— Mitä pelkäätte? Enhän minäkään pelkää.

— Mitäs te, porvari! Mutta minun käymiseni siellä olisi vaarallista kommunismin opeille. Venäjällä nyt seitsemän vuotta joka koulussa taikauskoa pois on kitketty ja sanottu, ettei mitään muuta elämää ole kuin se, mikä kommunistisessa yhteiskunnassa on, ja nytkö minä menisin sinne kummittelemaan ja tekemään koko valistuksen tyhjäksi! Nietu.

— Myönnän, johdonmukainen olette, Vladimir Iljitsh, sangen johdonmukainen! Minä pojareilta ja musikoilta pitkät parrat leikkasin, te leikkasitte koko pään. Olisitte valmis leikkaamaan omankin päänne, jos voisitte sillä saada laumat uskomaan opinkappaleitanne.

— Totta on, ystäväni ja hyväntekijäni Pjotr Velikij! Toivotan teille onnea matkalle! Katselkaa ja kuunnelkaa, kuinka asiat kulkevat, ja palatkaa terveenä kertomaan minulle, mitä uutta kuuluu. Ja selko ottakaa, tehkää hyvin, minkä verran se suuri tulva Leningradissa…

— Pietarissa!

— Älkäämme kiistelkö, katselkaa, pyydän, joko tulvantuhot perustamassanne kaupungissa, vallankumouksen kehdossa, ovat korjatut työläisten ja talonpoikain voimakkaan hallituksen viisailla toimenpiteillä.

Suuren Pietarin kookas vartalo alkoi haihtua ja oli lopuksi näkymättömissä. Lenin jatkoi matkaansa. Hän oli menossa haukkumaan Marxia, sillä Leninin tapana oli käydä kerran viikossa haukkumassa Marxia mitä voimakkaimmilla venäläisillä haukkumasanoilla. Välistä tarttui hän Marxin isoon partaankin, ravisti sitä kiukkuisesti ja huusi:

— Ja minä, pöllö, tuhosin suuren valtakunnan ja miljoonia ihmishenkiä teidän, juutalaiskuonon idioottimaisilla teorioillanne kokeillessani! Siitäkös vasta konkurssi tuli, senkin saksalainen karvaturpa!

Kuinka kauan Pietari suuri matkallaan viipyi, sitä ei voida tarkalleen sanoa, koska siellä ei ole aikaa. Mutta kerran, kun Lenin kurkisti sisään tämän ovesta istui Pietarin perustaja saappaitaan kuivaillen uunin edessä.

— Mitä kuuluu, kallis ystävä Pjotr Velikij? Terveenäkö palasitte? Kuinka jaksaa diktaattori Sinovjev? Vieläkö ryyppää ja pöydällä »pikku ryssää» tanssii? Samanlainen aasi muutoin kuin muutkin nykyiset komissarit, Trotskia lukuunottamatta, niinkuin testamentissani olen osoittanut. Pietari suuri aivasti ja sanoi: