Toveri Joffe puhuu vielä tileistäkin. Tietysti, tietysti, onhan tilit tehtävä. Kuinkas muuten? Mutta nyt ei vielä oikein passaisi.
Ja toveri Cohn-Tappurainen raapii korvantaustaansa ja sähköttää yhä lisää:
»On toivottavaa, että se aika pian koittaa, jolloin voin niistä tehdä tilin venäläisille puoluetovereille».
Ja koska toveri Joffe-Tuppurainen nyt niin paljon puhuu niistä rahoistaan ja tilinteosta, niin sopii hänen huomata seuraavakin seikka:
»Saksaan sijoitetuista arvoista hän ei jättänyt kaikkia, vaan ainoastaan 4 miljoonaa ruplaa Saksan vallankumouksen käytettäväksi».
Eikä pankki, ikävä kyllä, luovuttanut niitäkään. Pankki haisteli toveri Joffen antamaa valtakirjaa ja sanoi, ettei me tällaisilla papereilla… hiisi tiesi, mikä paperi tämä on, mutta ei tämä ainakaan mikään laillinen valtakirja ole.
Vallankumous, joka Saksassa kävelee vielä lasten kengissä, sellaisissa pienissä, parin- kolmen tuuman pituisissa pipottimissa, on siinäkin suhteessa vielä sangen kaukana takapajulla venäläisistä saavutuksista, että pitää olla jonkinlaiset selvät paperit, ennenkuin saa pankeista rahaa. Mutta toivottavasti tästä penikkataudista pian Saksassakin päästään. Kehitys kulkee nopeasti kiihtyvää vauhtia oikeaa venäläistä latua.
Sähkösanomat sinkoilevat. Tuppurainen kyselee ja Tappurainen vastailee.
Ja antaa siinä sivussa pieniä ihmetteleviä paikkauksia toveri
Tuppuraiselle.
Onhan siinä oikeastaan ihmettelemisen syytä syrjäisellekin. Miksi tämä hälinä muutamista vaivaisista miljoonista? Vallankumouksessa Venäjällä on pantu liesuun kymmeniä miljaardeja, eikä niistä kukaan ole mitään tiliä kysynyt.
Voimme kuitenkin olla vakuutetut siitä, ettei tämä vähäpätöinen intermezzo millään tavoin tule häiritsemään Venäjän ja Saksan vallankumousten veljestymistä. Koska toverit Tuppurainen ja Tappurainen eivät kuitenkaan tarvitse näissä asioissa liikutella yhtään kopeekkaa eikä pfenningiä yksityisomaisuuttaan.