— Suolenne kurisevat, huomautti käräjäkansa. — Lyökää kättä!
Silloin voittivat isäntä ja torppari sen vanhan Aatamin ja paiskasivat kättä.
Tähän pamahdukseen vastasi käräjäkansan ilonhuuto, joka oli niinkuin vetten pauhu ja tuhansien honkien humina, ja raivokas asikkalalainen riemunauru tärähytti käräjätaloa, niin että lautakuntakin heräsi, puhumattakaan Asikkalan harakoista, jotka pakenivat Heinolaan asti.
Tähän päättyi kirjeenvaihtajan raportti tiedonantoon, että »tuomarin oli pakko vetää avonainen ikkuna kiinni, jotta nauru ja riemu ei häiritsisi sisällä olijoita».
(1920.)
VAPAUTTA RAKASTAVA SONNI
Me jossakin hämäläisessä lehdessä tuonnottain ohimennen huomasimme sellaisenkin uutisotsakkeen.
Ja me vaivuimme lyhyeksi hetkeksi ja oikeastaan vain alitajunnassamme mietteisiin.
Me kai ajattelimme osapuilleen seuraavaan tapaan: Kaikenlaisia niitä otsakkeitakin kirjoitetaan.
Vapautta rakastava sonni… sonni, joka rakastaa vapautta…