— Niin s'oon kun mustalainen kuuna päivänä.
— On. Se on oikeen luonnollisen näköinen…
Mustalainen suoritti osansa kunniallisesti ja oli loppuun saakka luonnollisen näköinen, vaikka hän ei ollut ensinkään noennut naamaansa.
Suljemme kunnioittavimmin tämän joensuulaisen aatteen johtaja Kaliman suosiolliseen huomioon ja harkintaan.
(1922.)
MINKÄTÄHDEN VIMPELIN MIEHIÄ NIIN HIRVEÄSTI HAUKOTUTTI
Vimpelin miehet olivat matkalla, ja kun sitä matkaa tehtiin ja tehtiin, niin jouduttiin siten Alajärvellekin. Ja kun pimeäkin oli tullut, niin mentiin erääseen majataloon yöksi.
Siellä sitten istuttiin ja tarinoitiin toistensa ja talonväen kanssa klo 11:n tienoille, ja sitten rupesi raukaisemaan, jonka tähden mentiin nukkumaan matkustavaisille valmistettuihin vuoteisiin.
Vimpelin miehet nukkuivat kohta kuin tukit, ja heidän kuorsauksensa oli kuin myllynkivien jyrinä. Ja sikeästi nukuttuaan heräsivät he siihen, että talonväki hääri ahkerasti tavallisissa aamuaskareissaan. Sitä keitettiin kahvit ja lypsettiin lehmät ja meijeröitiin maidot ja ruokittiin elukat, niin että sen kuin yksi vilske kävi. Eivätkä Vimpelin miehetkään, vaikka heitä tuntuikin vielä nukuttavan, viitsineet esiintyä unikekolaisina vieraassa pitäjässä ja alentaa siten Vimpelin arvoa aamunvirkkujen alajärveläisten silmissä, vaan kömpivät ylös ja pukivat ylleen ja läksivät tupaan tarinoimaan taas talonväen kanssa, samalla kuin kätevä naisihminen meni kamariin korjaamaan vierasten vuoteet, niin että höyhenet vain tyynyistä pölisivät.
Sitten keitettiin puuroa ja syötiin vahvasti, ja Vimpelin miehet istuivat rahilla takan vieressä ja haukottelivat hirveästi ja ajattelivat, että mikähän heitä tänäpänä niin nukuttaa.