Sitten herrat törisivät keskenään myöhäiseen yöhön kaikenlaisia asioita ja uutisia, ja ukko, joka myöskin sai pari lasia mehustettua sokerivettä, kuuli yhtä ja toista herrojen puheista.
Herrojen lähdettyä seuraavana aamuna määräsi ukko väelle talon työt, mutta itsellään ei hänellä tällä kertaa ollut aikaa ottaa niihin osaa.
Hän nimittäin valjasti hevosensa ja läksi ajamaan salolle päin, jossa kylän viinankeittäjäin tyyssija oli, ja kun hän muutaman tunnin kuluttua palasi, oli hänen rattaillaan täydellinen viinankeittokalusto, jonka hän oli saanut lainaksi ammattimieheltä.
Emäntä siunasi ja läiskäytti kämmeniään yhteen, mutta ukko vain naureskeli viisaan näköisenä.
Ja sitten hän ryhtyi ankaralla touhulla viinankeittoon saunan kodassa, eikä ajatellut muuta eikä puuhannut muuta kuin sitä asiaa.
Merkillisintä oli, ettei hän yrittänytkään sitä millään tavalla salata. Naapurit, jotka olivat kuulleet hänen hommistaan, pistäytyivät ohikulkiessaan taikka suorastaan asian alkaen kodan ovella ja totesivat, että niin se on kuin maine kertoo, ja huudahtivat, että mitäs juutasta sinä nyt olet ruvennut tekemään, ja kunhan et vain keittäisi itsellesi rettelöä, ja kun et edes tee salassa niinkuin muut ihmiset.
Ukko vain naureskeli ja maisteli keitoksiaan ja lisäsi puita pannun alle ja vastasi, että mitäs tämä nyt sitten muka on? Enhän minä muuta kuin viinaa keitän! Itselleni ja perheelleni. Keitän viisi litraa nokkaa kohti, mutta sitten se saa riittääkin. Eikä tämä mikään salainen asia ole. Julkisestihan minä tätä teen, ja saatte sen kertoa muillekin, että viinaa minä keitän, ja hyvää siitä tuleekin.
Naapurit vetäytyivät ällistyneinä takaisin ja pudistivat mennessään päätään. Ja ajattelivat, että on se niinkuin hullu, mutta ei se toisekseen löylynlyömältäkään tunnu.
Seuraavan viikon maanantaina seisoi se ukko sitten kirkonkylässä nimismiehen vastaanottohuoneessa. Hän ei kuitenkaan ollut saapunut sinne käskettynä, vaan omasta aloitteestaan.
Ja se ukko pyöritteli virttynyttä hattureuhkaansa ja oli vähän huolestuneen näköinen ja sanoi: