— Tuonne on aikomus Porokylän puolelle töihin..
— Vai sinne sinä nyt.
Pasanen kohensi reppunsa kantoremmiä ja oli sen näköinen kuin olisi jokin asia häntä vaivannut.
— Poikkesin tuolla Matikaisen mökillä, niin siellä akka tiesi että sinä tuotat poliisikoiran sinne Kopolaan.
— Niinpä se on ollut meininki, valehteli Koponen.
Pasanen katsoa muljautti kulmiensa alta Koposeen ja arveli:
— Kannattaakohan tuo sen vertainen asia…?
— Enpä minä sen kannattamisesta välitä… vaan voisihan tuon antaa tulla, että näkisi minkä verran niissä on perää puheissa, kun ne sitä kehuvat niin merkilliseksi, selitti Koponen.
Pasanen katseli maahan, rykäsi ja sanoi hieman epävarmasti:
— Vaan jos se ottaja hyvinkin veisi takaisin sen kinkun sinne saunaan, sanoi hän viimein, niin ei kai sitten kannattaisi haettaa koko sitä koiraa…?