Tulija ei ollut kukaan muu kuin proviisori Löfman, joka poliisien luo tultuaan sanoi:
— Saisikohan talossa ruokaa ja yösijaa?
— Ka en tiedä, sanoi Makkonen, joka pyyhki roskia saappaistaan. Me emme ole tämän talon väkeä.
— Eivätkös nämä olekin niitä poliiseja, jotka tulivat vastaan tänä aamuna siellä Kytölän koulun luona? tunnusteli Löfman katsottuaan tarkemmin risuläjän penkojia.
— Samojahan me olemme, myönsi Makkonen. Ja te ettekö liene se sama herra, joka piti koululla poliisitutkintoa?
— Sehän minä.
— Katsoppas näet, kun taas satuttiin yhteen! ihmetteli Ratilainen.
— Minä olen täällä salolla rämpinyt koko päivän, selitti Löfman.
— No antoiko tuo metsä mitään? kysyi Makkonen.
— Eipä se juuri erikoisia. Pari jäniksen kempulaa on vain laukussa.