Lopuksi alkoi hänelle selvitä se kauhea varmuus, että hänen täytyi kuolla tuossa tuokiossa. Tätä ei enää voinut kauan kestää… hänen täytyi ruveta raapimaan itseään, ja kun koira huomaa hänen liikahtavan, niin…
Akka sulki silmänsä uskaltamatta ajatella loppuun.
XV
Mutta pelastus tuli viimein.
Porstuasta kuului askeleita ja puhetta. Sitten aukaisi poliisi Makkonen oven ja jäi ihmeissään seisomaan kynnykselle. Löfman ja Ratilainen katselivat hänen selkänsä takaa.
— Nämä taitavatkin esittää jotain kuvaelmaa! huomautti Makkonen aikansa katseltuaan. Akka pyllöttää lattialla, ja ukko ja koira "paistavat särkeä", niin että silmät ovat päästä pudota!
Bella käänsi vähän päätään ja alkoi sitten kovasti haukkua Törö-Jussia.
— Älähän enää hauku! kielsi Makkonen. Kyllä tämä asia nyt jo selviää.
— Mitähän ne ovat yrittäneet koiralle tehdä, kun se on niin julmistunut? aprikoi Ratilainen.
Mutta Makkonen astui Törö-Jussin luo. Kuului pieni kilahdus, ja kun Jussi kykeni taas selvästi ajattelemaan, huomasi hän olevansa käsiraudoissa.