Mutta kirkko ei tullut perässä. Se jäi rauhallisena paikoilleen mäen taakse, ja siellä se on tänäkin päivänä iäkkäiden matalien talojen keskellä kuin kana poikueineen.
Kullakin talolla on oma pihansa, jossa on vesitynnyri rattaineen ja koirankoppi pihan perällä. Kopissa ei tosin ole koiraa eikä tynnyrissä vettä, mutta se ei tee mitään, sillä molempia voi hankkia silloin kun niitä tarvitaan, ja sitä ennen on niitä turha hankkiakaan.
Sitäpaitsi on jokaisella talolla oma puutarhansa, jossa kasvaa useita puita, myöskin omenapuita, jotka kuitenkaan eivät koskaan kuki eivätkä hedelmiä kanna. Mutta vielä useampia ja useammanlaatuisia pensaita näemme näissä puutarhoissa. On karviaismarjapensaita, on viinimarjapensaita, joissa on sekä punaisia että valkoisia, vieläpä mustiakin viinimarjoja, ja pensaiden välissä kasvaa pitkää, mehevää heinää, jota lehmä kyllä söisi.
Puutarhan perällä on parin suuren koivun tai kuusen välissä humalamaja, ja sen keskelle on maahan isketty oikein aika pölkynmötkäle. Pölkyn päähän on naulattu pöydäksi lyhyt, mutta leveä, sileäksi höylätty ja viheriäiseksi maalattu lankun pätkä.
Kadut eivät ole kivetyt, ja tarpeetontahan se onkin, kun niissä on hyvä hiekkapohja, joka sateen jälkeen kuivaa pian, ja mihinkähän olisi niin kiire, ettei joutaisi sen kuivumista odottamaan? Eräs talonomistaja yritti komeuden vuoksi kivetä katuosansa, mutta työ jäi puoliväliin, kun kivet loppuivat kesken. Pikkupojat kaivoivat sitten lopuksi nekin irti ja kuljettivat ne eri pihoihin, käyttääkseen niitä omiin ja hyödyllisempiin tarkoituksiinsa. Sekään talonomistaja ei enää uudista yritystään, sillä hän on jo kuollut, ja leski on pystyttänyt hänen haudalleen kiven, joka varmaankin painaa yhtä paljon kuin kaikki nuo hukkaan menneet katukivet yhteensä.
Onpa kaupungissamme kivitalokin.
Se on torin varrella ja on se kaksikerroksinen. Sitä sanotaan raatihuoneeksi, koska sen alakerrassa on raatihuone ja raastuvanoikeus.
Siellä alakerrassa on myöskin poliisikamari. Poliisikamarissa pelaavat konstaapelit suurella kätevyydellä ja jokseenkin risaisilla korteilla Mustaa Pekkaa, ja talon yläkerrassa on ravintola, josta hyvin tai ainakin siististi puetut ihmiset saavat sekä miedompia että väkevämpiä väkijuomia. Ravintolassa on paljon tupakansavua, joka ei tunnu lähtevän sieltä tuulettamallakaan, ja vielä enemmän on sitä poliisikamarissa. Mutta sitäpä ei koskaan tuuletetakaan.
Raatihuoneenkatu kulkee raatihuoneen ohi ylös mäelle ja sieltä sitten vanhempaan kaupunginosaan. Tämä katu on aina talvella jäässä ja siitä syystä kerrassaan erinomainen mäenlaskupaikka. Mäen rinteessä on nimittäin kaupungin paras kaivo, jota sanotaan raatihuoneen kaivoksi, ja sekä vesikorvoista että ämpäreistä loiskuva vesi jäädyttää kadun.
Hevosille ei siitä kuitenkaan ole minkäänlaista haittaa, sillä kukaan selväpäinen hevosmies ei aja Raatihuoneenkatua uudesta kaupunginosasta vanhaan, vaan kiertää mäen ympäri Koulukatua pitkin.