— Ei, tirehtöörskä…
— Kun minä näin sen säkin…
— Ei, tirehtöörskä! Minähän käskin naulata…
— Mutta, kauppaneuvoksetar! Minä en…
Ei, me emme voi jatkaa! Vaikeaksi käy kirjoittaminen silmien sumentuessa. Sellaista jaloa kilpailua!
Ja kuinka ylevältä kuuluukaan sivistyneiden ja arvokasten henkilöiden keskustelu!
— Tirehtöörskä… kauppaneuvoksetar! Kauppaneuvoksetar… tirehtöörskä!
Sellainen keskustelu ei hivele ainoastaan korvaa, vaan se hivelee myös sydäntäkin. Kuuntelisit sitä vaikka koko päivän.
Kuinka paljon hyvää sentään arvonimet saavatkaan aikaan! Varmaankin
puhdistavat ja jalostuttavat ne ihmisten sydämiä enemmän kuin pastori
Teofiilus Kettusen saarnat ja enemmän kuin Laaksosen johtaman
Hoosianna-kuoron laulu adventtisunnuntaina.
Niin, me koroitamme äänemme ja sanomme rohkeasti: