Alkoivat talossa ikävät päivät, ikävämmät kuin ennen.
XVIII
Pakkanen se taas välillä helpotti oikein aika lailla.
Vaikka eihän noita ollut tosin niin järin kovia pakkasia ollutkaan, toistakymmentä pykälää vain ja sillä tavoin, mutta nyt löi niin leudoksi, että Silasenkin lapset pääsivät lumiukon tekoon keskelle Saunakatua. Aika paksun ukon ne tekivätkin, ja yli metrin korkuisen. Nokimustine silmineen oli se melkein peloittavan näköinen. Hiilet näet pistivät silmiksi.
Lukija ehkä arvelee, että olivatpas ne Silasen lapset tuhmia, kun keskelle katua sen tekivät. Ensimmäinen hevosmieshän muka tölmäsee ukkoa reensä laidalla, niin että äijältä pää tipahtaa ja mustat silmät jäävät avuttomina tuijottamaan ylös taivaan korkeuteen. Mutta lukija ei tunnekaan Saunakadun oloja niin hyvin kuin me ja niin hyvin kuin Silasen lapset, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet ja ehkäpä puolen vuosisadan kuluttua kuolevatkin Saunakadun varrella. Saunakatu on vanhan kaupunginosan laitimmaisia katuja, siellä melkein metsänlaidassa asti, eikä siellä kukaan hevosella aja kesälläkään, sen vähemmin talvella. Lumiukko on keskellä katua paljon paremmassa turvassa kuin pihamaalla, jossa suutari Kankkunen sen kaupungilta päissään kotiin tullessaan heti potkisi nurin. Onhan se ennenkin sellaista tehnyt, niin että kyllä ne hänen tapansa tunnetaan.
Raatihuoneenkadulla ovat mäenlaskijat ruvenneet lumisotasille, eikä sitä sen vuoksi uskalla kukaan vanhempi, puolueeton ihminen kulkea. Semmoinen rähinä siellä on. Vettä noutavat palvelustytöt vain hinaavat tässä taistelun tuoksinassa vesikelkkaansa raatihuoneen kaivolle, mutta hepä ovatkin rauhoitettuja. Heidän vesiliikenteensähän se koko mäen liukkaana pitää.
Mutta jättäkäämme lumiukot ja Raatihuoneenkadun taistelut ynnä muut sellaiset vähäpätöisyydet ja kiiruhtakaamme kauppias Montosen pihan perälle, sillä siellä on tekeillä erittäin tärkeä toimitus, ja siellä on siitä syystä väkeä kuin kärpäsiä ruokalan keittiössä. Kaupungin suuri paloruisku on siellä täydessä toiminnassa ja vesisuihku kohoaa paljon korkeammalle suuren makasiinirakennuksen katonharjaa.
Tulipaloko?
Eikö mitä! Kesällä voi syttyä tulipalo keskellä päivää, mutta talvella ei koskaan. Ei ainakaan meidän kaupungissamme ole sellaista miesmuistiin tapahtunut.
Ei, vaan siellä tyhjennetään, raastuvanoikeuden määräyksen mukaan, kauppias Montosen kaivoa, että saataisiin pois se kuollut hiiri kaivon pohjalta.