— Turhaan siinä miehet vahtasivat.
Palokuntalaistenkin täytyi myöntää:
— Taisi olla turhaa touhua.
Mutta Lampeeni lohdutteli heitä:
— No saihan tuota koettaa, oliko ruisku kunnossa, kun kerran sattui näin leuto sää.
Kaivo oli nyt siis kuivana, mutta kylläpä olivat sen sijaan paikat kaivon ympärillä märkinä. Joka paikassa oli vettä ja lätäköitä, ja kun katselijat tarkastelivat makasiinin kattoa ja seinää ja Menlösin pihan puolella olevaa lankkuaitaa, niin tuumivat he:
— Olisi siinä sammunut liekit, jos olisi sattunut tulipalo olemaan!
— Teettävät ne nuo virkakunnatkin ihmisillä tyhjää työtä, minkä tuo raastupakin, napisi joku palokuntalaisista. — Kengät ovat aivan märät.
— Kun ei vain Menlösin joukko olisi yöllä onkinut sitä hiirtä pois kaivosta, keksi eräs akoista uuden otaksuman.
Miehet kiroilivat kaivoa, hiirtä ja Menlösin joukkoa. Odotuksessaan pettynyt väkijoukko alkoi valmistautua hajaantumaan, ja Anna Riitta, joka oli talon puolesta valvonut toimitusta, oli jo palannut keittiöön tekemään emännälleen selkoa tutkimuksen odottamattomasta ja laihasta tuloksesta.