Tähän aikaan raahaa Sukkulan mummo ukko Römpötin suosiollisella avustuksella pitkin katua pois torilta pientä, kahdella matalalla puupyörällä kulkevaa kahvikojuaan. Mutta anteeksi! Lukijamme ei tunnekaan vielä Sukkulan mummoa. Se on se sama mummo, joka kello viidestä aamulla kello seitsemään illalla myy kahvia torilla tuossa samaisessa kojussa. Viidellä pennillä saa läkkimukillisen kahvia ja kolme sokeripalasta. Jos joku tahtoo herkutella, niin ottaa hän vielä korvapuustinkin, mutta se maksaa viisi penniä lisää. "Tipot" taas ovat pienempiä vehnäsiä, mutta niitäpä saakin kaksi viiteen penniin. Maalaiset ostavat mieluummin korvapuusteja, koska niiden keskellä on hiukan sokerisulaketta, mutta käytännölliset ajurit ja torikauppiaat ostavat tavallisesti tipoja, koska he ovat huomanneet, että kahdessa tipossa on enemmän vehnästä kuin yhdessä korvapuustissa. Ostavatpa ajurit usein sokeriakin hevosilleen Sukkulan mummolta. Sokeria saa viidellä pennillä kaksitoista palasta, ja hevoset pitävät suuresti tästä kestityksestä.
Ja se on juuri se sama Sukkulan mummo, joka tinki varkaiden kanssa viime vuonna.
Sukkulan mummo asuu Kellonsoittajankadun toisessa päässä pienessä mökissä, jossa on vain kaksi huonetta. Eräänä syksy-yönä hän kuuli viereisestä huoneesta melua ja alkoi huutaa, luullen siellä olevan varkaita. Varkaitahan siellä olikin, ja ne tulivat sieltä heti ja ilmoittivat hirttävänsä mummon pellinnauhoihin, ellei hän lakkaa huutamasta ja anna rahojaan.
Mummo sanoi antavansa rahat sillä ehdolla, että rosvot poistuvat eteiseen. Vähän aikaa neuvoteltuaan varkaat menivätkin sinne. Silloin mummo väänsi oven lukkoon ja päästi tytärvainajansa keskenkasvuisen pojan, joka asui Sukkulan mummon luona, ulos ikkunasta apua hakemaan. Rosvot alkoivat tulla kärsimättömiksi ja potkivat ovea, vaatien heti käsiinsä niitä kolmeasataa markkaa, jotka mummo ensi hädässään oli tunnustanut asunnossaan olevan. Mummon täytyi itse rikkoa eteisen ovessa oleva pieni ikkunaruutu ja ojentaa sieltä rosvoille rahat. Mutta kun rosvot laskivat rahoja, olikin siinä vain 65 markkaa viidenmarkan seteleinä. Tällaisesta epärehellisyydestä ja sopimuksen rikkomisesta rosvot suuresti suuttuivat ja vaativat koko summan. Mummo tinki oviaukon läpi, ojensi aina vähän rahaa lisää ja manasi rosvoja menemään tiehensä. Rosvot sadattelivat mummoa ja uhkasivat murtaa oven, elleivät he saa ainakin kaksisataa markkaa. Näin tinkien oli mummon ollut pakko antaa jo 170 markkaa, kun pihaan samassa juoksi kirveillä ja seipäillä varustettu miesjoukko, joka otti rosvot kiinni, ja Sukkulan mummo sai rahansa takaisin.
Tämä neuvokas mummo laahasi juuri kojuaan pitkin katua kotiinsa päin Kurosen kaupan ohi. Mummo veti aisoista ja ukko Römpötti lykkäsi takaapäin. Pahat kielet olivat tietävinään, että ukko Römpötin ja Sukkulan mummon välillä oli olemassa n.s. hellempi suhde, ja että Sukkulan mummo vielä menisi naimisiin Römpötin kanssa, mutta me voimme vakuuttaa sen varmasti valheeksi. Eihän Sukkulan mummo, joka niin kekseliäästi ja kylmäverisesti oli pelastanut omaisuutensa murtovarkailta, voi olla niin hullu, että ottaisi Römpötin tuhlaamaan vaivalla ansaittuja säästöjään. Ei, Römpötti sai vain joka kerta, kun hän oli lykännyt mummon apuna kahvikojun torilta kotiin, kaksi suurta kupillista kahvia vehnäsen kanssa. Se oli mummon tavallinen taksa tästä avustuksesta, eikä Römpötillä ollut mitään oikeutta esittää sen lisäksi muita vaatimuksia, kaikkein vähimmän sellaisia, jotka koskivat Sukkulan mummon sydäntä ja kättä.
Kalle Kannas kiinnitti juuri rautapönkiä puodin ikkunaluukkujen päälle, ja Sukkulan mummo sanoi:
— Jopas panee puukhollarikin puotinsa kiinni!
— Joutaahan tämä, sanoi kauppa-apulainen. — Ei ole koko iltapäivänä ostajia ollut.
— Se on nyt niin kamalan hiljainen aika, kun alkaa olla heinäntekokin parhaillaan, valitteli mummo, kiskoen kärryjä edelleen.
Mutta Kalle Kannas, vaikka aina pitikin talonsa puolta, ei tällä hetkellä välittänyt vähääkään kauppamarkkinoilla vallitsevasta hiljaisuudesta. Hänellä oli pää täynnä muita, yksinomaan hänen omiin yksityisasioihinsa kohdistuvia ajatuksia.