Mutta Jooseppia lukuunottamatta alkoi näytteleminen jo sujua koko lailla. Illikainen osasi jo ulkoa melkein kaikkien osat, ja sohvallaan istuen hän auttoi ulkomuististaan pöydän alla istuvaa poikaansa kuiskaajan tehtävissä.
— Kuinkahan se meneekään ylihuomenna, kun nyt jo menee näin hyvin! huomautti hän vaimolleen, ja vaimo vastasi:
— Jaa-ah!
— Taiteilija Muttonen olisi hyvä ja tulisi vähän ulos, sanoi sisäkkö herra Muttoselle.
— Kuka rohkenee häiritä minua työssäni? huudahti näyttelijä.
— Vaskiseppä Grönbergillä olisi asiaa herra Muttoselle, sanoi sisäkkö.
— Vaskiseppä Grönbergillä! huusi herra Muttonen ja vilkaisi taakseen, nähdäkseen, oliko ikkuna auki.
— Missä hän on? Eteisessäkö? kysyi punatukkainen tuttavamme varovaisesti.
— Ei, pihalla, sanoi sisäkkö.
— Minä menen, ilmoitti näyttelijä. — Herrasväki suo anteeksi eikä anna häiritä itseään.