— Ovatko ne Riikka-tädin luona? No pyydä, että täti pitää ne vielä huomiseen. Meillä on vielä kaksi konttoria siivoamatta ja sinun työhuoneessasi täytyy ottaa kaikki kirjat alas ja pyyhkiä yksitellen, ja sitten täytyy…
Vilho Pumpulalla on kirjoja 37 juoksevaa syltä. Hän on ne perinyt sedältään, ja kun hän ei itse niitä paljoakaan käsittele, niin arvasi hän, että niissä on pölyä enemmän kuin koko muussa Kruununhaassa yhteensä.
Vilho Pumpula loi ympärilleen pöllömäisen katseen, painoi hatun päähänsä ja lähti ulos odottamaan joulusiivouksen päättymistä.
Hän lienee nyttemmin sivuuttanut jo Seinäjoen.
KOHTALON ISKU
Oltiin joulun alla.
Maa oli musta, sillä ensi lumet olivat sulaneet jo kahteen taikka kolmeenkin kertaan, taivas oli viikkokausia ollut likaisen harmaa, ja päivää ei ollut ollenkaan. Oli vain kaksi pimeää, ja niiden välillä muutama tunti ikävää hämärää.
Liikemies Taneli Tursas oli matkalla konttoriinsa.
Hän oli syönyt kotonaan tavanmukaisen keveän ensiaamiaisensa: puuroa, käristettyä kinkkua ja munia sekä kahvia voileipien kera, ja seisoi nyt iso sikari hampaissa raitiovaunun takasillalla. Raitiovaunussa ei saa polttaa, mutta takasillalla saa polttaa, ja Taneli Tursas poltti siis, ja suurin osa savusta meni niinkuin tavallisesti vaunuun. Mutta se oli sääntöjen mukaista, niin ettei siihen ollut kenelläkään mitään sanomista.
Taneli Tursas ei kuitenkaan ainoastaan polttanut, hän myöskin ajatteli.
Kumma kyllä ajatteli hän vaimoansa, rouva Juulia Tursasta.