Mutta huomatessaan samassa talonomistaja Muurisen pilkkahymy huulilla tulevan torin poikki häntä kohti hyppäsi Joh. W. Ovela ajurin rattaille ja käski suuttumuksesta paksulla äänellä ajaa kotiinsa. Hän ei ollut näkevinäänkään Muurista.
Ja kotona täytyi pitää puhelin suljettuna sivu uudenvuoden, kun utelias tuttavapiiri tahtoi välttämättömästi tietää, mitä asiaa hänellä oli ollut poliisikamarilla jouluaamuna, käytetäänkö siellä nykyisin puhtaita olkia j.n.e.
JOULUPUKIN ELÄMYS
— Etkö sinä tulisi meille joulupukiksi? kysyi Jussi Punnus.
— Ei minulla olisi oikein aikaa, sanoi Ville Vuohelainen.
— Kyllä. Sinulla on kyllä aikaa, sanoi Jussi Punnus.
— Mutta sinä olet laiska.
— Miksi et itse rupea joulupukiksi? kysyi Ville.
— Siksi, että lapset tuntisivat minut. He jo viime kerralla epäilivät vähän, ja nyt ovat he vuotta vanhempia, ilmoitti Jussi.
— Entäs palvelustyttösi? kysyi Ville.