— Meillä?! huusi Eenokki Tattari. — Kokoontuuko meillä ompeluseura?
— Tietysti, vastasi rva Siviä Tattari kylmästi. — Se kokoontuu vuoronperään jokaisen jäsenensä luona, paitsi neiti Narukatkesin luona, jolla ei ole omaa kotia ja joka asuu pulakistin kanssa.
— Milloin se kokoontuu meillä? kysyi Eenokki Tattari levottomana.
— Tänä iltana kello seitsemän, ilmoitti Siviä Tattari.
— Minä en ole kotona tänä iltana, sanoi Eenokki Tattari kiireesti.
— Kyllä sinä olet kotona! vastasi rouva Tattari ankarasti.
— Minä en ole teidän ompeluseuranne jäsen! huusi Eenokki Tattari. — Menkää hiiteen! Minä olen estetty! Minä olen ylösotettu! Minä muistan juuri, että minulla on tänä iltana tärkeä kokous.
— Sinulla ei ole mitään kokousta, väitti rouva Tattari. — Sinun täytyy olla kotona, lisäsi hän rukoilevalla äänellä.
— Rouva Tuiska ja rouva Haalea tietävät ainakin, että sinä olet aina iltaisin kotona, kun sinä olet niin kiltti mies…
— Minäkö kiltti! huusi Eenokki Tattari, pyörittäen julmasti silmiään.