SATEEN JÄLKEEN

Rapisi, rapisi pienet pisarat, Vapisi, vapisi horsmat, apilat. Kattokouru kolisten soi ja soi — ja solisten tippuivat, tippuivat pienet pisarat.

Kelmeä, — kelmeä nurmi kylpenyt helmeä, helmeä läikyttelee nyt. Pitkin pihatöyryä lämminnyttä höyryä kohoaa, kohoaa kullankuultavaa.

Hymyten, hymyten päivä pilkistää. Lymyten, lymyten pilvet häviää. Nostain taivaankantehen kirjokaarivantehen palaa jo, palaa jo suuri aurinko!

PÄIVÄNLASKU

Nyt vilve-illan ihmehen jo luonto nähnyt lie. Lävitse vienon vihmehen käy päivän purren tie.

Mut halki hohdon aukeaa
kaikk' kauhut kaipion,
elämän riemu raukeaa,
ja tyhjyys, tyhjyys on.

Ah sini-ilman sylihin jos punapurjein vois ikuisen ilon kylihin kuin päivä päästä pois!