— Mutta suostuuko isäsi liittoomme? kysyi Filoletes.
— Älkäämme nyt vaivatko itseämme sellaisilla epäilyksillä. Tyttö kiersi käsivartensa nuoren miehen kaulaan ja jatkoi: — Sinä olet edelleenkin minun hyvä opettajani ja minä sinun kiltti oppilaasi.
— Rakas Virginia, sanoi Filoletes, sivellen kädellään tytön kultakiharoita, — minä kyllä soisin, että sinä olisit seurassani koko tämän päivän, mutta sinua kaivattaneen jo kotona. Vieraat tahtovat myös onnitella päivän lemmikkiä, minä en saa sinua kauemmin pidättää.
— Voi, voi, kun minun piti vain kiireimmiten tuoda tuo pergamentti ja nyt minä olen täällä viipynyt niin kauan! Näin sanottuaan painoi neito poskensa sulhonsa poskea vasten, antoi vielä huulensa suudeltaviksi ja juoksi sitten kiireesti tiehensä.
Filoletes jäi katsomaan tytön jälkeen, ja kun neidon hameen lievekin oli kadonnut, luki hän pergamentin uudelleen ja ajatteli: — Vapaa, oi miten ihanaa on olla taas vapaa! Ja kuitenkin otin heti uudet kahleet, mutta kuinka suloista onkaan niitä kantaa!
* * * * *
Reino lopetti kertomuksensa, jota esittäessään hän oli katsellut yksinomaan erästä pientä, valkeata kukkaa. Nyt hän loi silmänsä Ruthin silmiin. Rakkauden lämmittävät säteet virtasivat toisista silmistä toisiin. He tunsivat nyt selvästi, että tuhansien vuosien takainen vanha rakkaus oli uuden uutukaisena heidät taas tavannut. Ihmeellisten teiden takaa he tapasivat toisensa, sillä rakkauden kaikkivallan voimalla heidän täytyi tavata. Näin he ajattelivat, kumpikin ääneti katsellen vain toinen toistaan. Mutta vähitellen tuli Ruthin silmiin pieni surun häive, jolloin Reino heti kysyi:
— Mitä kuulijattareni suree?
— Reino, minulla on sellainen omituinen aavistus sydämessäni, että sinua uhkaa jokin vaara, joka siis koskee meitä kaikkia. Uskon kuitenkin, että Jumalan avulla sen voimme välttää.
— Vaaraa ei voi olla siellä, missä sinä olet! Ja jos vaaraan joudun, niin olethan sinä minun enkelini ja pelastat minut vaikka tuonelan tuvilta, sanoi Reino katsoen neidon kasvoihin samalla luottamuksella, kunnioituksella ja hartaudella kuin hurskas katolilainen, joka on polvistunut pyhän Madonnan kuvan eteen.