Matkaan lähdettäissä olen pitänyt Suomen rajaa tarkkaan mitattuna ja määrättynä. Mutta siitäpä paikalla alkavatkin vaikeudet.
Kivijärven kylä on vain neljän kilometrin päässä rajasta, vaikka Inbergin kartalla matka on merkitty koko penikulmaksi. Vuokkiniemeen on sieltä kolme penikulmaa, ja näyttää siltä, kuin matka kävisi koko joukon alemmaksi itää kohti kuin Inbergin kartalla, joten Vuokkiniemen kirkon paikka tulisi jonkin verran etelämmäksi. Tämä käy hyvin yhteen sen kanssa, että talvitie Ämmän ruukilta, jota olimme talvella ajaneet, arvatenkin oikeimpia suuntia noudattaen, kulki Parvavaaran ja Latvajärven kautta ja sieltä edelleen Venehjärven eteläpuolitse. Jos Vuokkiniemi olisi Inbergin merkitsemällä paikalla, olisi suunta luoteeseen, Kiannan kirkon, eikä Haukilan perukan kautta. Mutta on vielä toinenkin määräys, joka puolustaa samaa. Lonkan kylästä, joka ei ole siinä, mihin se on Inbergin kartalla merkitty, vaan yli 2 penikulmaa etelämpänä, Kiannan Tormuan kohdalla, on Vuonniseen neljä penikulmaa. Mutta siitä paikasta, johon Lonkka oli Lönnrotin ja Lähteenkorvan tietojen mukaan asetettava, ei olisi Vuonniseen Inbergin kartalla kahtakaan penikulmaa. Neljän penikulman välimatka lienee kuitenkin oikea, koska Lönnrot Martiskan keralla oli yötä tällä taipaleella. Matkan suunta, joka seurailee Kursmajoen vartta, ei liene koilliseen, kuten Inbergin kartalla, vaan käy Lähteenkorvan tietojen mukaan suoraan itään. Vuonnisen kylä tämän kautta siirtyy kahta vertaa kauemmaksi rajasta kuin I:n kartalla ja jonkun verran etelämmäksi. Vuonnisen tiedettiin Vuokkiniemessä talvella näkyvistä tulipalon kajastuksista olevan suoraan pohjoiseen kirkonkylästä.
Näin on meillä Yli-Kuittijärven kaksi pääkulmaa suunnilleen määrättyinä. Järven muodosta mainitsee Ervasti, että Jyvöälahdesta kuljetaan ensin yksi penikulma länttä kohti Petäjäniemeen, sitten penikulma suoraan etelään Ristiniemeen, joka on selän länsipuolella, ja täältä taas suoraan länteen Vuokkiniemen kirkolle. Ristiniemestä Vuonniseen tulee kolme penikulmaa, Jyvöälahdesta neljä. Petäjäniemestä on Ponkalahtea ja Aajuolahtea kohden aavaa selkää silmän sietämättömiin. Näitten tietojen mukaan piirsin ensin kartan. Myöhemmin sain kuitenkin Vuokkiniemestä erään sikäläisen miehen laatiman suunnitelman, joka kuvaa ainakin oman kirkon seudun ja myös Vuonnisen kulman oikeammin. Vuonnisen puolessa vesistön suunta kääntyy pohjoiseen ja se kapenee lopulta aivan kapeaksi. Kylä on salmen länsirannalla, ja salmesta pistää vielä muuan mutka suoraan länteen päin. Pistonjoki laskee selkään kuusi kilometriä Vuonnisesta itään tai kaakkoon päin. Luoteisosa Yli-Kuittijärveä on täynnään saaria, samoinkuin Jyvöälahteenkin pistävä itäinen haara, jota vastoin Vuokkiniemen puoli on melkein saaretonta.
Tsenan kylä on Vuokkiniemen kirkolta itään käsin viisi virstaa, väli on kapeata kiertelevää vesimatkaa. Lähinnä kirkkoa on Lammasjärvi, jonka salmet ja Akankoski erottavat Köynäsjärvestä. Köynäsjärven luoteisella rannalla on Tsena. Järvi on pohjois-eteläsuunnassa, mutta siitä muistoni mukaan polveaa muuan perukka lounatta kohti, lähemmäksi Kivijärveä. Tsenan pohjoispuolitse kulkee toinen kapea vesistö länttä kohti ja siihen tulee joki noin neljän virstan mittaisesta Venehjärvestä, jonka pohjoisrannalla samanniminen kylä on. Matka Tsenasta Venehjärveen on yksi penikulma, ja molemmista, sekä Tsenasta että Venehjärvestä, on Ponkalahteen Ylä-Kuittijärven rannalle yksi penikulma. Venehjärven ja Ponkalahden väli tuntui kuitenkin penikulmaksi runsaalta. Ponkalahdesta, joka on selästä länteen pistävän lahden rannalla, on Vuonniseen 2 penikulmaa ja keskivälillä on selän sivussa oman lahtensa varrella Aajuolahti. Ponkalahdesta kaakkoa kohti on selän rannassa Mölkkö, jonka paikka Inbergin kartassa niinikään on väärä.
Kiannan Parvalasta ilmoitettiin Latvajärveen luettavan 15 virstaa matkaa. Talvitie kulkee rajalla olevan Raatejärven poikki. Venehjärveen tultaissa on välillä useita järviä, kuten Pirtajärvet, joitten rannoilla kohoo somia vuoria. Lapukan järvellä en käynyt, mutta lienee se melkoinen, koska sen eteläpää ulottuu niin lähelle Latvajärveä, että tämä kylä käy siellä kalassa. Lapukan pienet asumukset lienevät järven pohjoispäässä, koska niihin sanottiin olevan Vuokkiniemestä neljä penikulmaa matkaa ja niitten sanottiin olevan "Vuonnisen puolessa". Matka Kivijärvestä Latvajärveen on penikulma, molemmista kylistä Venehjärveen 25 virstaa. Näitten etäisyyksien nojalla olen koettanut kyläin paikat karttaan asettaa.
Vuokkiniemestä luetaan Jyvöälahteen vesimatkaa 3 penikulmaa. Jyvöälahti on lahdelman pohjukassa, joka Ylä-Kuittijärven itähaarasta pistää pohjoiseen. Kylästä on kannaksen poikki vain parin virstan matka Keski-Kuittijärveen, joka pistää pitkänlaisen pohjukan länteen päin Uhtuesta. Tämän pohjukan erottaa pääselästä vedenalainen särkkä, joka toisin paikoin kohoo saariksi. Matka Jyvöälahdesta Uhtueen on kannaksen poikki ja mainittua perukkaa pitkin 15 virstaa. Mutta kun Jyvöälahdesta ei koskaan kuljettu maisin Uhtueen, niin ulottunee tämä perukka pitkän matkaa Jyvöälahden ohi länteen päin. Paitsi omia oikaisujani olen Keski-Kuittijärveä piirtäessäni pääasiallisesti noudattanut erään Uhtuen kauppiaan antamia tietoja.
Enonsuuhun on Jyvöälahdesta penikulma matkaa, kapeita välivesiä, jotka itäpäästä supistuvat lyhyiksi koskiksi ja virroiksi. Enonsuusta luettiin selän poikki Uhtueen penikulma matkaa. Mutta aavaa selkää on tuskin enempää kuin viisi virstaa, ennenkun itäpuolelle tulee saari ja sitten mannerniemi. Keski-Kuittijärvi niin ollen on ainakin länsipäästä aivan toisen muotoinen kuin Inbergin kartalla. Uhtuesta Luusalmeen luettiin 32 virstaa, Luusalmesta Jyskyjärveen 50, josta välistä kuitenkin ainoastaan 40 on aavaa Ali-Kuittijärveä. Seitsemän virstan vaiheille muistaakseni oli jokea ja Kiintismän rajua koskea, Jyskyjärveä, joka on Inbergin kartassa aivan liian laaja, ainoastaan monias virsta. Matka Jyskyjärvestä Suopassalmeen on Kemijokea pitkin penikulma tai pari, siitä Paanajärveen 4 penikulmaa, Paanajärvestä Usmanalle 8 penikulmaa, Usmanalta Kemiin 2 penikulmaa. Mutta kaikesta päättäen Kemijoen kaari pohjoista kohti on matalampi, kuin se on Inbergin kartassa.
Siirtämällä Kuittijärvet etelämmäksi ja kaventamalla Keski-Kuittijärveä saamme Uhtuen ja Röhön kyläin välin neljäksi penikulmaksi, niinkuin sen ilmoitettiin olevankin ja niinkuin hyvin tiedän sen todellisuudessa täyttävän. Inbergin kartassa se tuskin on kahta pidempi. Kaikkiaan on matka tämän kautta Valasjokeen Tuoppajärven rannalle seitsemän penikulmaa. Matka Uhtuesta Pistojärveen luettiin kuudeksi penikulmaksi. Ohdan järvi ja Pistojärvi eivät ole samaa vettä, kuten Inbergin kartassa, vaan on niitten välillä joki, sen mukaan kuin minulle ilmotettiin. Matkat Pistojärvestä Vuonniseen ovat Lähteenkorvan tietojen mukaan: Pistojärvestä Hämeen kylään 20 virstaa, siitä Korpijärveen 20 virstaa, Korpijärvestä joen suuhun 10 virstaa. Sillä laajalla ylänkömaalla, joka erottaa Tuoppajärven Kuittijärvien vesistöstä, on useitakin pieniä kyliä, joitten paikat olen merkinnyt Lönnrotin ja Lähteenkorvan antamain tietojen mukaan.
Tuoppajärven aseman määräämiseksi on useitakin lähtökohtia. Voimme lähteä Vienan meren rannoilta, jotka jo vanhastaan ovat tulleet verraten tarkkaan kartoitetuiksi.
Ervasti matkusti Tuoppajärvelle Kieretin pohjoispuolella olevan syvän Uittolahden perukasta. Hän antaa matkoista sangen selvät ja täsmälliset tiedot. Uusikylä sen mukaan on lahden perukasta noin 15 virstan päässä lahden, siis lounaan ja lännen väliseen suuntaan. Tyrhy on Uudestakylästä penikulman verran etelään päin, Kieretin järven luoteiskolkan, Särkijärven päässä. Tyrhystä Pinkaan kuljettaissa soudetaan ensinnä 5 virstaa etelää kohti, sitten runsas penikulma lounaaseen Virtasalmeen ja siitä länttä kohti Alasenjärven poikki 4 virstaa. Pingasta on maamatkaa 15 virstaa Lohijärven päähän, tämän pienen järven etelärannalta 3-4 virstaa Lohilahden kylään, joka on Tuoppajärven rannalla. Lohilahdesta on selkää pitkin 15 virstaa Kiestinkiin. Mutta Lohilahti ei pistä Kiestingistä suoraan itään, vaan ensinnä kuljetaan hyvä matka suuren selän rantaa Tuoppajärven pääsuuntaan ja vasta sitten poiketaan Lohilahteen. Toisille kartoille merkitty niemensuikalekin kuitenkin lienee olemassa, mutta se on kauempana etelässä ja sen ja Kiestingin välillä on melkoinen selkä. Nientä tuskin Kiestinkiin näkyykään, jos oikein muistan, mutta kun selän poikki kuljetaan Valasjokeen, niin soudetaan sen päitse verraten läheltä. Se siis pistää itärannasta keskelle selkää viistoon tätä suuntaa kohti. Kiestinki itse on ehkä parin kolmen virstan mittaisen särkän erottaman sulkion rannalla, joka vain pienen salmen kautta on yhteydessä Tuoppajärven kanssa.