Toinen reitti on Kuusamosta, Paanajärveltä. Oulankajoen laaksoa lienee Oulangansuuhun Pääjärven rannalle oikoen noin pari penikulmaa. Laakson suunta on ensin kaakkoinen, mutta kääntyy alempana itään. Oulangansuusta lasketaan Sohjenansuuhun, jossa Pääjärveen laskee Tuoppajärven vesi, kokonaista viisi penikulmaa, mutta tämä matkanmäärä tuntui minusta katseella mitaten kylläkin runsaalta. Kuitenkin silmä Pääjärvellä rantain korkeuden vuoksi helposti pettää. Pääjärvenkin muoto sietäisi varmaan koko joukon oikaisemista, mutta sen johdoksi minulla ei ole tietoja. Sohjenanjoen suunta on uudemmilla kartoilla merkitty pohjoisemmaksi kuin Inbergin kartalla. Selkien väliä lienee penikulman verta.
Tuoppajärven eteläpäästä, Suolapohjan kylästä, kuljetaan sekä Keski-Kuittijärvelle että Paanajärveen, Kemijoen varrelle. Suolapohjasta Kurkeen lasketaan minun Kiestingissä saamaini tietojen mukaan 20 virstaa maata ja Kurjesta Paanajärveen 30 virstaa niinikään maamatkaa. Suolapohjasta Sompajärveen taas on 20 virstaa, sieltä Haikolaan 25 virstaa, Haikolasta Uhtueen 42 virstaa. Tällä välillä on Tsiksa, jonne Uhtuesta tulee 10 virstaa.
Tuoppajärven pituus Kiestingistä Suolapohjaan ilmotettiin 70 virstaksi, selän koko pituus on ehkä kymmenkunnan virstaa enemmän. Tuoppajärven eteläpään, aina siihen kohtaan, missä se leviää, olen piirtänyt prof. Rosbergin korjauksen mukaan, pohjoispäätä olen ilmoitettujen etäisyyksien ja omain havaintojeni mukaan haahmotellut. Varmaa on, että Saari, jossa ennen luostari oli, on kauempana selällä kuin Inbergin kartassa. Ohi soudettaissa näkyy se aivan vapaana, kahden puolen leveä selkä, ja Lönnrot kertoo, että sinne oli Skiitasta 8 virstaa matkaa aavan selän poikki. Kokkosalmen kylä on Valasjoesta suoraan pohjoiseen, Kiestinki Kokkosalmesta kahden penikulman päässä, mutta Kokkosalmen ja Kiestingin välinen vesimatka kiertää paljon. Niskan koski lähtee Tuoppajärvestä viisi virstaa Kokkosalmesta länteenpäin. Kiestingistä lasketaan Jälettijärvelle 20 virstaa — Inbergin kartalla matka on tuskin puolta penikulmaa!
Kiitehen—Nuokkijärven vesistössäkin olisi varmaan paljon korjattavaa.
Sille lähtiessämme voimme alkaa Miinoasta, joka on kolmen tai neljän virstan päässä rajasta, Maanselänjärven kohdalla. Sekä Miinoan järvi että Kiitehen selkä ovat Inbergin kartalla varmaan liian suuret. Mainitun kartan mukaan olisi matkaa Miinoasta Akonlahteen kolme penikulmaa — meille matka ilmoitettiin vain 17 virstaksi, joka ehkä on jonkun verran liian lyhyt määrä, koska muille on ilmotettu väliä olevan kaksi penikulmaa. Tästä tulee Miinoan järven osalle tuskin muuta kuin 3-4 kilometriä. Kiitehen selässä on niin paljon niemiä, että aavempaa selkää tuskin näkee missään, mutta rantain piirtäminen vaatisi paljon enemmän tietoja, kuin minulla on käytettävinä. Ainoastaan sen tiedän jotenkin varmaan, että Komalahti, joka pistää koillista kohti karummaksi, on vain puolet siitä, miksi se on Inbergin kartalle haahmoteltu. Akonlahden kirkolta laskettiin lahden pohjaan 8 virstaa. Mainittu kirkonkylä on laajalla pitkällä niemellä, jonka molemmin puolin pitkät lahdet pistävät aina lähelle Suomen rajaa. Kiitehen selkää pienentämällä saadaan Akonlahden ja Kivijärven kylän väli oikeaksi, kolmeksi ja puoleksi penikulmaksi.
Luvajärveen lasketaan Miinoasta maisin 25 virstaa. Onko matkan suunta kartalla oikein merkitty, sitä en tiedä. Kivijokea pitkin taas sanottiin olevan Kiitehestä Luvajärveen kolme penikulmaa. Joki mutkaa koko joukon pohjoista kohti, juosten alkumatkallaan melkein yhtä suuntaa Kiitehen rannan kanssa. Luvajärven—Kiimasjärven ja Nokeuksen välin olen piirtänyt niinkuin se Inbergin kartassa on, vaikka yksityiskohdat arvatenkin kaipaisivat oikomista. Mutta laaja Nuokkijärvi on kaikesta päättäen kartoissa väärin piirretty. En ole itse selällä käynyt, mutta Ervasti antaa osviittoja matkoista Nokeuksesta eteenpäin.
Nokeuksesta tulee Piismalahteen, joka on selän koillisperukassa, 30 virstaa, mutta Nuokkijärvi itse on päälle 40:n virstan mittainen. "Se on kaunis järvi, tuuheat lehtimetsät ja vankat petäiköt kohoavat sen korkeoilta rannoilta. Länsipäässä tuskin penikuormaa leveä, se itäpuolessaan laajenee päälle kahden penikuorman levyiseksi seläksi." Inbergin kartalla on länsipää vain kolmisen kilometriä leveimmältä ja yhtä kilometriä kapeimmalta kohdaltaan. Silminnähtävästi on se siis väärin piirretty, sillä muutoin ei Ervasti olisi erehtynyt penikulmista puhumaan. Tähän viittaa sekin seikka, ettei hän näytä nähneen Pääkönnientä, joka on selän etelärannalla, penikulman päässä Nokeuksesta. Jos selkä olisi kylän kohdalla niin kapea kuin Inbergin kartassa, ja jos Pääkönniemi olisi merkityssä paikassa, niin kylä tuskin olisi jäänyt häneltä huomaamatta. Miten selän eteläranta kiertelee, siitä ei ole tietoja, mutta pohjoisranta selvään on, Ervastin ilmoituksista päättäen, toisenlainen kuin kartoilla. Kun oli kaksi penikulmaa kuljettu Nokeuksen rannasta, kääntyi matka hiukan koillista kohti, ja kun oli neljännes siihen suuntaan kuljettu, niin soudettiin loput kolme neljännestä päin pohjoista. Minun saamaini tietojen mukaan kuljetaan Pääkönniemestä viistoon selän poikki Piismalahteen mentäissä, ja loppumatka soudetaan laajan Piismaniemen sivua melkein suoraan pohjoista kohti.
Montakin luotettavaa tietoa on siitä, että Nuokkijärvestä lähtee kaksi jokitiehyettä Tsirkkakemiin, Rastahan joki pohjoisempi, eteläisempi Hämehenjoki. Ne laskevat Tsirkkakemiin lähellä mainittua kylää, kuten prof. Rosbergin piirtämästä retkikartasta näkyy. Mutta miltä kohdalta ne lähtevät Nuokkijärvestä, siitä ei ole muuta kuin seuraava Lähteenkorvan tiedonanto: "Eteläinen joki, jota kuljetaan Nokeuksesta ja Pääköstä, on Hämeh, pohjoisempi alkaa 15 virstaa etelään Piismalahdesta ja se on Rastas. Molemmat ovat 10 virstaa pitkät. Niitten välillä oleva saari, jota sanotaan Nuokkisaareksi, on 3 virstaa leveä ja 15 virstaa pitkä ja se ulottuu 5 virstaa, ulos järveen." Nähtävästi on tämä saari se niemi, joka on karttoihin merkitty Nuokkijärven itärannalle.
Tsirkkakemin on prof. Rosberg kartoittanut. Oikaisuista on huomattava
varsinkin paljon mainitun runopaikan Kellovaaran asema. Se, samoin kuin
Tsirkkakemikin, sijaitsee todellisuudessa koko joukon etelämpänä kuin
Inbergin kartalla.
Nuokkijärven, lähinnä Piismanlahden, sitoo Jyskyjärveen myös tieto näitten paikkain välisestä maamatkasta, Se on 35 virstaa.