Mutta runoreki pian takeltui. Hän tapaili yhä uudelleen ja pääsi joka kerralla yhä pitemmälle, niinkuin mäenlaskija, jonka sukset luistavat yhä kauemmaksi, kuta useammin hän latunsa laskee.
Jo sattui muuan sana, joka sai minut korviani teroittamaan: Vipusen nimi. Vipunen on Kalevalan hämärimpiä henkilöitä ja sen vuoksi ovat hänestä lauletut runot yhtä arvokkaita kuin harvinaisiakin:
"Kuin nyt saanemma sanoiksi,
Ongervoiksi ottanemma?
Tuoll' ois sata sanoa,
Tuhat on virren tutkelmoa,
Vatshassa Vipusen vanhan,
Suussa ankervo Vipusen…
Viikon on Vipunen kuollut,
Kauan ankervo katonut…"
Annoin ukon rauhassa tapailla; en tahtonut johdatella, jottei jouduttaisi väärälle tolalle. Tuli joukko sekavia säkeitä, jotka olivat aivan hajanaisessa yhteydessä, mutta niitten joukosta tuntui pyrkivän esiin jotain varmaa, ikäänkuin sävel, joka taistelee esille sekavista sointukimpuista. Pulpahti pinnalle Väinämöisen nimi… niin, Väinämöinenhän se kävi Vipuselta sanoja saamassa… Mutta ei, tämä olikin toinen, joka kysyi Väinämöiseltä neuvoa:
… "Mistä tuonne tie meniski?"
ja Väinämöinen ennen käyneenä neuvoo:
"Otahan matala mato,
Keärmes kekryin kääntyväinji,
Se siun maahan opastaa,
Se ne Tuonen toukat syöpi."
Neuvoa kysyvän tuli sitten ottaa leppäveitsi ja sillä leikata Vipuselta kieli… Siihen takertui runo.
Uskalsin vihdoin kysyä, ken se oli tuo Vipusen kielen hakija. Miikula vastasi, ensinnä epäröiden, sitten varmemmin: "Lemminkäinji, Lemminkäinji!" Nyt hän alkoi taas muistaa ja lähti laulamaan Lemminkäisen käynnistä Päivölän pidoissa. Se on yleisimpiä ja pisimpiäkin runoja, mitä vielä Kalevalan laulumailla osataan, ja tunnettu koko Karjalassa. Tässä yhteydessä, näine alkuvalmistuksineen, en kuitenkaan ole sitä missään muualla kuullut. Hän lauloi nyt yhteen mittaan toista sataa säettä, jättäen kuitenkin väliin paljon aukkopaikkoja. Ja jatko osotti, ettei Lemminkäisen maininta yhdessä Vipusen kanssa ollut muistin hataruutta, vaan että runo nähtävästi on tällä paikkakunnalla ennen siihen malliin laulettu. Kun nimittäin Päivölän isäntä Lemminkäiseltä kysyy:
"Mikä lienet miehiäsi.
Kukapa urohiasi?"