On säilynyt hänen ohjeensa, miten se on kirjotettava: ensin X ja S sen päälle, merkiten Kristusta, sitten M ja A sen päälle, merkiten Mariaa, tämän jälkeen Y ja S sen päälle, joka merkitsi Jooseppia, alle Chro kreikkalaisilla kirjaimilla ja FERENS, joka merkitsi Christopheria. Tämän tunnusmerkin hän kirjotti asiakirjainsa alle.
Hän oli herkkäuskoinen, hyväntahtoinen ja suvaitsevainen, ja yhtä helposti leppyvä, kuin toisinaan äkkipikainenkin. Sen vuoksi hänellä ei aina ollutkaan sitä rautaista kylmäverisyyttä, joka olisi ollut tarpeen. Mutta toiselta puolen oli ihmishenkien hukka hänen matkoillaan verraten vähäinen. Hän piti huolta merimiehistään, eikä suotta uhrannut heitä, niinkuin ne, jotka hänen jälkeensä toimivat Uudessa maailmassa. Neljännelläkin retkellä, joka oli niin vaivaloinen ja vaaroja täynnään, mieshukka oli aivan vähäinen, ellemme ota lukuun sitä venekuntaa, joka joutui salaväjytyksen uhriksi Veraguan rannalla. Monen monet olivat ne toisten yritykset, joiden osanottajista ainoastaan tähteitä pääsi hengissä palaamaan.
Columbus oli suurien löytöretkien levottoman ajan jaloimpia toimimiehiä, samalla kun hän työnsä merkityksen puolesta oli sen suurin henkilö.
Columbuksen omaiset.
Luomme vielä katsauksen Columbuksen omaisten vaiheisiin. Bartolomeo Colombo, — hänkin kirjotti nimensä Colon Espanjaan muutettuaan, — joka oli veljelleen niin oivallisena apuna sekä Espanjolassa että hänen viimeisellä löytöretkellään, lähti amiraalin kuoltua veljenpoikansa Diegon keralla Länsi-lntiaan, jossa hän sai Haitin ja Portoricon välistä pienen Mona saaren. Bartolomeo kuoli Haitissa v. 1514. Epäilemättä hän veljeksistä oli tarmokkain ja lujin; heikompi luonne oli nuorempi veli Diego, joka niinikään kuoli Haitissa.
Amiraalin laillinen poika, Diego, kasvatettiin hovissa ja lähti vasta v. 1509 Haitiin, jossa hän v. 1526 kuoli. Hän oli naimisissa Maria de Toledon, Alban herttuan veljentyttären, kuningas Ferdinandin serkuntyttären kanssa ja pääsi siten Espanjan vanhimpain sukujen yhteyteen. Mahtavien suojelijainsa avulla hän vihdoin sai periä isänsä arvot. Ovandon jälkeen Diego Colon nimitettiin Länsi-Intian maaherraksi. Hän rakennutti itselleen Santo Domingon kaupunkiin komean kivipalatsin ja hallitsi siirtokuntaansa kahdeksantoista vuotta vaihtelevalla menestyksellä mitä vaikeimmissa oloissa. Keisari Kaarlo V:nneltä hän sai takaisin varakuninkaankin arvonimen. Hänen aikanaan Velasquez asutti Cuban, mutta hallitsi sitä kokonaan itsenäisesti. Diego Colon sen kautta joutui Velasquezin kanssa riitoihin ja kosti puolestaan siten, että hän kannatti Cortezia, kun tämä Mexicoa vallottaessaan petti Velasquezin.
Columbuksen poika liitosta Beatrice Enriquezin kanssa, Fernando, sai tieteellisen kasvatuksen. Amerikasta palattuaan hän asettui Sevillaan, perustaen sinne aikaansa nähden erinomaisen laajan kirjaston, jossa oli 20,000 nidettä. Tämä »Biblioteca Colombina» on yhä vielä samalla nimellä olemassa, vaikka onkin huonon hoidon kautta aikain kuluessa menettänyt paljon arvokkaimmista teoksistaan. Fernando matkusteli laajalti Europan maissa ja nautti tieteellisessä maailmassa suurta mainetta. Häntä pidettiin kauan v. 1571 ilmestyneen Columbuksen elämäkerran kirjottajana, mutta kun siinä on runsaasti vääristeltyjä tietoja ja monet seikat osottavat tekijän perehtymättömyyttä purjehdukseen, niin teoksen oikeutta nykyisin epäillään. Fernando, jolla oli ruhtinaallinen eläke, samoin kuin Diegollakin, kuoli naimatonna.
Diego Colonin poika Luis luopui varakuninkaan arvosta ja sai Veraguan herttuan, Jamaican markisin ja Intian amiraalin arvonimet, ynnä 10,000 kultadukatin eläkkeen. Myöhemmin arvonimet periytyivät naisien kautta toisiin sukuihin. Mutta vielä nykyisin on Espanjassa suku, jolle kuuluu Veraguan herttuan ja valtameren amiraalin arvonimi. Suvun päämies aina saa Cristobal Colonin nimen.
Muita löytöretkiä Länsi-Intian vesillä.
Kun Columbus Ovandon saapuessa Haitiin menetti yksinoikeutensa Uuden maailman tutkimiseen, niin avautui yksityisille tilaisuus yrityksiin ja löytöihin, ja kilvan riennettiin sitä käyttämään. Ensimäisiä oli urhea Ojeda, johon jo olemme tutustuneet. Mutta itsenäisenä toimimiehenä hän ei onnistunut yhtä hyvin kuin seikkailevana ritarina. Ojeda sai Espanjan hallitukselta luvan tutkia Parian helmipaikkoja, jotka Columbus oli kolmannella matkallaan löytänyt. Luotsina hänellä oli Juan de la Cosa, joka tällä matkalla laati ensimäisen kartan Uudesta maailmasta. Sitä paitsi oli oman ilmotuksensa mukaan Amerigo Vespuccikin mukana.