Eräs laivoista poikkesi paluumatkalla Sofalaan ja toi tiedon sen erinomaisesta kultarikkaudesta. Laivan kapteeni muun muassa kertoi kuulleensa, että niillä maanasukkailla, jotka kultaa kaivoivat, oli neljä silmää, kaksi tavallisella paikalla ja kaksi pään takapuolella, ja Portugalissa juttua yleiseen uskottiin. Kap Verden luona tavattiin paluumatkalla Diogo Diazin laiva, joka Madagaskarista lähdettyään oli Afrikan rannalla väjytyksessä menettänyt kaiken väkensä, seitsemää lukuun ottamatta. Mieshukka pakotti laivan kotia pyrkimään. Viheriän niemen saarien luona kohdattiin myös kolme laivaa, jotka oli lähetetty menomatkalla löydettyä Brasiliaa tutkimaan ja valtaamaan. Niillä laivoilla oli Amerigo Vespucci mukana.
Vaikka Cabral oli menettänyt viisi laivaa, niin oli kuitenkin hänen kuormainsa, mausteitten, helmien ja jalokivien arvo niin suuri, että menetys tuli runsaasti korvatuksi.
Ioão da Novan retki.
Portugalin kuningas oli jo ennen Cabralin paluuta lähettänyt Ioão da Novan johdolla matkaan pienen laivaston, joka puoleksi oli kauppiaitten varustama. Siihen kuului neljä alusta. Nämä löysivät Atlantin meren keskeltä Ascension saaren. Matkalla saatiin erään kirjeen kautta tieto, kuinka Cabral oli Intiassa vastaanotettu, ja purjehdittiin sitten onnellisesti tavallisia teitä Kalikutia välttäen Kananoriin. Sieltä da Nova kuitenkin ohjeittensa mukaan oikopäätä lähti Kotshiniin, jonne oli jäänyt portugalilainen kaupanhoitaja. Kalikutin samudrin yritti välillä tuhota tämän pienen joukon, mutta se pääsi tunkeutumaan läpi vihollisen laivaston, jossa oli enemmän kuin sata alusta; yhdeksän pienempää ja viisi suurempaa kalikutilaista laivaa ammuttiin upoksiin. Vaikka portugalilaisilla olikin tällä kertaa niukalti rahoja, niin saivat he kuitenkin täydet kuormat ja matkalla vielä ryöstivät kaksi maurilaista laivaa, joilla oli täydet maustetostit. Kotimatkalla löydettiin merestä St. Helenankin saari. Portugalilaiset olivat siten saaneet kaksi oivallista tukipistettä Intian matkojaan varten, saarilla oli sekä oivallista juomavettä että muitakin tarpeita. St. Helena oli luonnollisesti aivan asumaton. Marraskuussa v. 1502 da Nova saapui takaisin Lissaboniin, jossa hänen osakseen tuli mitä armollisin vastaanotto, sillä hän oli matkan suorittanut menettämättä ainoatakaan alusta ja tuonut mukanaan täydet kuormat.
Huolimatta arvokkaista kauppatavaroista ja suuresta kauppavoitosta olivat Intian matkat kuitenkin niin vaarallisia, että kuningas kutsui neuvostonsa kokoon harkitsemaan, oliko niitä jatkettava. Neuvosto antoi epäävän vastauksen. Mutta siitä huolimatta kuningas Manuel kuitenkin päätti niitä jatkaa, vieläpä entistä suuremmalla voimalla.
Vasco da Gaman toinen retki.
Seuraavan suuren retkikunnan johto uskottiin jälleen Vasco da Gamalle. Hän sai kaksikymmentä laivaa ja 800 sotilasta. Kahdessa osastossa laivasto lähti matkaan alkupuolella vuotta 1502 ja molemmat osastot saapuivat jotenkin samoihin aikoihin perille. Joku laiva tosin matkalla menetettiin, mutta menetetyn sijaan rakennettiin Mosambikissa uusi, joka jäi sinne portugalilaisen kauppa-aseman suojaksi. Mosambikissa Gama solmi ystävyysliiton paikan uuden sheikin kanssa ja sai da Novan jättämät tiedot Intian oloista.
Pero Affonso Sofalassa.
Mosambikista lähetettiin Pero Affonso kahden maanasukas-luotsin opastamana Sofalaan, solmimaan paikan hallitsijan kanssa ikuiseksi ajaksi ystävyysliittoa Portugalin kuninkaan nimiin. Neekeriruhtinas ottikin hänet mitä parhaiten vastaan ja vakuutti, että kaikki rauhallisilla aikeilla saapuvat kauppiaat olivat tervetulleet. Hän vannoi auringon ja taivaan, päänsä ja vatsansa kautta ostavansa Portugalilaisten tavaroita. Valansa vahvistukseksi hän otti peukalostaan kultasormuksen ja antoi sen portugalilaiselle kapteenille ja Portugalin kuningasta varten monta nauhallista pieniä kultahelmiä. Uskollisuutensa vahvistukseksi hän tämän jälkeen tarttui läsnäolevien käsiin, sillä hänen hovissaan ei osattu kirjottaa. Mutta Pero Affonso antoi kirjottaa kaikki muistoon ja kuuden miehen vahvistaa asiakirja nimikirjotuksellaan. Kun sitten sopimus sheikille luettiin ja tulkittiin, niin hän hämmästyi ja sanoi paperin loitsivan. Kun portugalilaiset palasivat laivoihinsa, niin ruhtinas vielä lähetti heille paljon ruokatavaroita eväiksi. Affonson palattua Mosambikiin oli Vasco da Gama jo purjehtinut sieltä edelleen.
Kiloa.