Laivoissa mieliala tämän onnellisen tapauksen kautta täydelleen muuttui. Kaikki olivat maan nähdessään rientäneet pyytämään anteeksi, että olivat epäilleet johtajaansa, ja lupasivat uskollisesti seurata häntä edelleen.

Löydetään yhä uusia saaria.

Aljettiin vaihtokauppa saarelaisten kanssa, jotka Espanjalaisten huokeasta rihkamasta olivat valmiit antamaan, mitä suinkin heillä oli. Muun muassa saatiin koko joukko kultakoristeita. Asukkaat, joita Columbus jo neljäntenä päivänä oli alkanut sanoa »intianeiksi», viittasivat kaakkoa kohti, kun heiltä kysyttiin, mistä olivat kullan saaneet. Siitä voitiin päättää sillä puolen olevan maata, joka ei voinut olla kaukana, koska asukkaat saattoivat soutuveneillään sinne kulkea. He näyttelivät arpiakin, joita olivat saaneet taisteluissa naapuriensa kanssa.

Columbus ohjasi Guanahanista lounatta kohti, ja pian löydettiin useita toisiakin Bahama-saaria, joista jotkut olivat Guanahania pienempiä, toiset taas melkoista suurempia. Asukkaitten osotusten mukaan purjehdittiin edelleen hakemaan kultamaata. »Crooked Island» nimisellä Bahama-saarella, jonka Columbus nimitti Isabellaksi — kuningas Ferdinand oli jo ennen saanut nimikkonsa, vaikka nämä nimet sittemmin ovat vaihtuneet englantilaisiin — Columbus sai varmoja tietoja siitä, että etelässä oli suuri saari, jota intianit sanoivat Colbaksi (Cubaksi). Columbus arveli, että se mahtoi olla kuulu Cipangu (Japani). 24 p. lokak. ohjattiin sen vuoksi jälleen väljemmälle ja toivottiin piankin päästävän Marco Polon Quinsaihin, josta voitaisiin Kathain suurkaanille toimittaa Espanjan kuninkaan ja kuningattaren kirjeet. Toscanellin karttaan oli Cipangu piirretty juuri niille seuduin, joissa Columbus silloin luuli olevansa.

Cuba.

Kun oli purjehdittu lounatta ja sitten etelää kohti, niin nähtiin 26 p. lokak. illan hämärtäessä maata. Kun satoi rankasti, niin oli sitä varovasti lähestyttävä. 28 p. lokak. laivat laskivat Cuban pohjoisrannalla olevaan uhkeaan jokisuistamoon. Luonto oli niin uhkuvaa ja ihanaa, etteivät Espanjalaiset olleet koskaan sen vertoja nähneet. Columbus ei kuitenkaan joutunut näissä paikoissa viipymään, vaan purjehti edelleen länttä kohti. Hän tahtoi päästä kiiruumman kautta Kathaihin ja Maustesaarille (Molukeille), voidakseen sitten lähteä paluumatkalle täysin kulta- ja maustekuormin. Intianeilta saatiin kuulla, että maa oli saari ja että sen ympäri purjehtimiseen meni kaksikymmentä päivää. Mutta sitä Columbus, Pinzonin arveluihin yhtyen, ei uskonut, vaan päätti Cuban jo olevan Aasian mannerta. Zaitoniin ja Quinsaihin ei muka voinut olla enempää kuin 100 esp. penikulmaa. Pinzon oli erehtynyt siitä, kun saarelaiset, heiltä kultaa tiedusteltaissa, olivat sanoneet sen tulevan »Cuba-nakaanista». Tämä merkitsi: »Cuban keskiosista», mutta Pinzon selitti sen merkitsevän »Cuban kaanin» luota. Harhaan johti sekin, että Cubalaiset nimittivät »Kaniboiksi» eräitä vaarallisia naapureitaan, joitten kanssa he olivat usein taistelleet; sen taas Columbus selitti tarkottavan suurkaanin alamaisia, »kanibaleja». [Pekingin tatarilainen nimi kun oli »Kaanbalik». Columbuksen mundostelema sana »kanibali» jäi aluksi ihmisensyöjille Karibeille ja on heiltä periytynyt yleensä kaikille ihmissyöjille.] Toiselta puolen häntä kuitenkin kummastutti se, ettei tässä meressä näkynyt sireenejä, eikä muitakaan merihirviöitä, joita oli piirretty karttoihin Aasian itärannalle.

Saadakseen maitten asemista parempaa selkoa Columbus marrask. 2 p. lähetti maihin kaksi tiedustelijaa; toinen oli espanjalainen, toinen taas oppinut juutalainen, joka osasi hepreaa, kaldean kieltä ja vähän arabiaakin - niitä kieliä, joita luultiin Itä-Aasiassa tunnettavan. Näitten piti tutkia maata, viedä sen hallitsijalle Espanjan kuningasparikunnan kirje ja matkalla tiedustella mausteita. Sitä varten heille annettiin mukaan näytteitä kaikenlaisista mausteista. Rahan sijasta he saivat helminauhoja, joilla heidän piti vaihtaa itselleen ruokatavaroita. Neljäntenä päivänä lähettiläät palasivat takaisin ja kertoivat käyneensä eräässä 12 penikulman päässä olevassa kylässä, jossa oli 50 taloa ja noin 1000 asukasta. Heidät oli otettu juhlallisesti vastaan ja viety asumaan parhaisiin majoihin. Intianit olivat suudelleet heidän jalkojaan ja käsiään ja pitäneet vieraitaan taivaan sanansaattajina. Kylän etevimmät miehet kantoivat heidät käsillään erääseen majaan ja laskivat heidät alas istumaan. Sitten tulivat vaimotkin osottamaan samaa kunnioitusta. Mutta eivät nämä osanneet hepreaa, eivätkä arabiaa, eivätkä näy maustimiakaan tunteneen. Kun niitä kysyttiin, niin he osottivat etelää kohti, sieltä niitä muka piti löytymän. Tällä retkellä molemmat lähettiläät ensi kerran näkivät tupakkaa poltettavan. Mutta maanasukkaat eivät sanoneet itse kasvia tupakaksi, vaan pötköjä, joita he siitä käärivät.

Marrask. 12 p. lähdettiin jatkamaan löytöretkeä. Suotuisalla tuulella purjehdittiin Cuban rannikkoa luoteeseen ja ihailtiin saaren uhkeata luontoa ja rikkautta. Mutta kun rannikkoa yhä kesti samaan suuntaan ja Columbus pelkäsi pian joutuvansa talvimaihin, — hän luuli olevansa paljon pohjoisempana kuin todella olikaan — ja kun hänen intianilaiset oppaansa olivat sanoneet Bebeque nimisen kultamaan olevan kauempana idässä, niin Columbus 13 p. marrask. kääntyi takaisin, purjehtiakseen sille suunnalle. Hän oli silloin saapunut paikkaan, joka oli Cuban itäpäästä noin kolmanneksen päässä saaren koko pituudesta. Seuraavana päivänä, 14 p. marrask., Columbus luuli tulleensa niitten lukuisien saarien läheisyyteen, joita kartoille oli piirretty Aasian itärannikon eteen. Mutta kun hän ei omien laskujensa mukaan ollut niin kaukana Canarian saarista, kuin matkaa kartan mukaan piti olla, niin hän siitä päätti, että maapallo oli vielä sitäkin pienempi, kuin Ptolemaios oli arvioinut.

Espanjola.

Columbus saapui sitten Cuban pohjoisrantaa pitkin purjehtien saaren itäpäähän. Risteiltäissä vastatuulia vastaan »Pinta» salaa erosi amiraalista, lähteäkseen omin päin etsimään huhuttua kultamaata. Amiraali ihaili Cuban ihanaa luontoa ja lauhkeata ilmastoa. Ei ainoakaan hänen laivaväestään ollut sairaana. Saaren itäisimmälle kärjelle hän antoi nimeksi »Alfa ja Omega», luullen sitä Aasian manteren uloimmaksi kärjeksi.